Tutkijat kokeilivat erilaisia osoituseleitä. Kuvan mukaista elettä norsut eivät tulkitse osoitukseksi lainkaan – kuten eivät kaksivuotiaat ihmislapsetkaan. Koirat ja simpanssit tulkitsevat tällaisen osoittamiseksi kyynärpäällä.
Tutkijat kokeilivat erilaisia osoituseleitä. Kuvan mukaista elettä norsut eivät tulkitse osoitukseksi lainkaan – kuten eivät kaksivuotiaat ihmislapsetkaan. Koirat ja simpanssit tulkitsevat tällaisen osoittamiseksi kyynärpäällä.

Afrikannorsu etsii sieltä, mihin ihminen osoittaa.

Afrikannorsut ymmärsivät ilman opetusta, kun tutkijat osoittivat niille kädellään kahdesta astiasta sen, jonka alta kannattaa kaivaa herkkupalaa. Aiempien tutkimusten perusteella esimerkiksi koirat ovat hyviä tällaisessa eleiden tulkinnassa mutta kaikki apinat eivät. Brittiläisten oppimistutkijoiden tuloksen julkaisi Current Biology -lehti.

Anna Smet ja Richard Byrne St Andrewsin yliopistosta Fifestä tekivät kokeensa eteläisessä Afrikassa 11:llä norsulla, jotka oli koulutettu kuljettamaan turisteja Victorian putousten alueella. Koulutus ei ollut sisältänyt minkäänlaista elekieltä, vaan norsuja oli opastettu pelkästään äänillä. Siksi tutkijat päättelevät, että norsujen eleäly oli luontaista. Tätä tukee sekin, että norsuyksilöiden suoritusvarmuus pysyi samana sen sijaan, että olisi parantunut, kun kokeita toistettiin.

Norsut tulkitsivat tutkijoiden osoituseleet paremmin kuin aiemmissa vastaavissa kokeissa esimerkiksi simpanssit, jotka valitsivat mieluummin sen kohteen, jota lähinnä tutkija seisoi, kuin sen, jota hän osoitti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koirat ovat elekielen tulkinnassa vielä hieman parempia, sillä ne osaavat valita suunnan ilman käsieleitäkin, myös pelkän katseen tai pään suuntauksesta. Mutta tämä paremmuus saattaa johtua siitä, että norsuilla on niin heikko näöntarkkuus, tutkijat huomauttavat. Norsut eivät todennäköisesti erota, mihin ihminen katsoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Norsujen sosiaalisesta älystä lisää:

Kärsänmitalla järkeä ja tunteita

Sisältö jatkuu mainoksen alla