Työläiset pitävät taukoa. Myanmarin viidakoissa puurtaa 2 500 norsua. Kuva: iStock
Työläiset pitävät taukoa. Myanmarin viidakoissa puurtaa 2 500 norsua. Kuva: iStock

Jätit muistuttavat ihmistä persoonallisuuden piirteiltään.

Miten käyttäytyy norsu, joka on tavallista uteliaampi ja rohkeampi?

Myanmarilaisella savotalla tällainen rohkelikko keksii, missä säilytetään norsujen käyttäytymiskokeen palkinnoiksi tarkoitettuja vesimeloneja ja yrittää vohkia hedelmiä aina tilaisuuden tullen.

”Meloneja pidettiin syrjässä lautasella, jota suurin osa norsuista ei nähnyt. Jotkin niistä onnistuivat silti livahtamaan sinne, kun kaikki ihmiset olivat työn touhussa testien kanssa. Luulisi, etteivät norsut voisi pujahtaa ohi huomaamatta, mutta kyllä ne vaan voivat”, kertoo tutkijatohtori Martin Seltmann Turun yliopistosta.

Turkulaisryhmä havaitsi, että norsujen luonteet vaihtelevat tarkkaavaisuudeltaan, sosiaalisuudeltaan ja aggressiivisuudeltaan.

Erot ovat niin johdonmukaisia, että voidaan puhua persoonallisuudesta. Eläimillä sitä on tähän asti tutkittu lähinnä kädellisillä, lemmikeillä ja tarhatuilla yksilöillä. Sen sijaan pitkäikäisten, hyvin sosiaalisten nisäkkäiden persoonallisuudesta on vähän tutkimuksia.

Sosiaalinen ystävystyy

Tarkkaavainen norsu kuuntelee ja seuraa ääniä ja tapahtumia lähistöllään. Sosiaalinen yksilö ystävystyy lajikumppaniensa kanssa. Aggressiiviset aiheuttavat harmia tai haittaa toisille, Seltmann luettelee.

Tuo kaikkihan pätee myös meihin!

Ihmisillä ja norsuilla on monia samanlaisia piirteitä elämänhistoriassaan ja käyttäytymisessään, sanoo tutkija Mirkka Lahdenperä.

”Norsuilla on muun muassa hyvin pitkä elämä. Ne synnyttävät yhden poikasen kerrallaan, ja se tarvitsee emon ja muiden naaraiden hoivaa vuosia syntymän jälkeen. Molemmat lajit elävät monimutkaisessa sosiaalisessa ympäristössä ja ovat siksi kehittäneet mutkikkaita persoonallisuuden rakenteita.”

Luottavainen ei jahkaile

Tutkijat perehtyivät yhteensä 250 aasiannorsun persoonallisuuden rakenteeseen kyselyn avulla. Se suunnattiin työnorsujen ratsastajille, mahouteille. He tuntevat eläimet hyvin, koska työskentelevät saman yksilön kanssa jopa vuosikymmeniä.

Mahoutien piti arvioida juhtiensa käytöstä 28:n eri ominaisuuden perusteella. He merkitsivät neliportaiselle asteikolle sen, kuinka usein tietty tapa toistui.

Esimerkiksi luottavainen norsu tekee nopeita päätöksiä eikä epäröi. Ilkikurinen tai vallaton norsu vaikkapa roiskuttaa limaa heiluttamalla kärsäänsä. Pahantuulinen norsu on usein ärtyisä, ja sen mielialat vaihtelevat selvästi .

Myanmarin viidakoissa puurtaa nykyisin 2 500 norsua. Päivisin ne vetävät puunrunkoja paikasta toiseen, yöt ja vapaa-ajan ne viettävät vapaina metsissä.

Puolikesyt eläimet ovat tottuneet ihmisiin. Lisäksi niistä ja niiden suvuista on kattavat terveystiedot yli sadan viime vuoden ajalta. Valtava rekisteri sisältää 10 000 norsun nimet, tunnusnumerot, syntymät, mahdolliset pyydystystavat, kesytysiät, sairaudet ja kuolinsyyt.

Tämä luo tutkimukselle ainutlaatuiset mahdollisuudet, Seltmann toteaa.

Tutkimus ilmestyi Royal Societyn Open Science -sarjassa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2018

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Norsuilla on luonnetta

Käyttäjä4499 kirjoitti: Raspu kirjoitti: Tutkijoiden pitää kysyä norsun hoitajilta, koska eivät itse kykene havaitsemaan eroja. Eivät osaa lukea niitä. Mutta tieteeseen kannalta olennaista on, kuka asiasta pystyy raportoimaan. Siksi tiede usein tuottaakin tavaraa jonka kaikki jo muutoinkin tietää.
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski