Houstonilaistutkija Gregg Roman tutki seeprakalojen oppimista. 
Kuva: Thomas Shea
Houstonilaistutkija Gregg Roman tutki seeprakalojen oppimista. Kuva: Thomas Shea

Melatoniini estää muistijälkien muodostumista seeprakaloilla.

Oppimistehokkuudessa päivällä ja yöllä on eroa kuin – päivällä ja yöllä. Ero oppimiseen eri kellonaikoina on nyt paikannettu ihmiskehon luonnolliseen hormoniin, melatoniiniin. Se estää muistijälkien muodostumista ja ehkäisee siten mieleenpainamista.

Aivojen käpylisäkkeessä muodostuva melatoniini säätelee ihmisten uni-valverytmiä. Melatoniinin määrä on koholla yöllä, jolloin ihmiset ovat uneliaita ja alhainen päivällä, jolloin ihmiset tuntevat itsensä virkeiksi.

Houstonin yliopiston tutkijat testasivat melatoniinin merkitystä oppimisessa seeprakaloilla, joilla on samankaltainen uni-valverytmi kuin ihmisellä. Tutkijat olivat aiemmin havainneet, että seeprakalat oppivat helposti uusia asioita päivällä, sen sijaan yöllä oppi iskostui paljon huonommin.

Kokeet osoittivat, että melatoniini ei ollut ainoastaan "nukkumishormoni", vaan myös "unohtamishormoni". Jos kaloihin ruiskutettiin melatoniinia keskellä päivää, ne oppivat uusia asioita yhtä huonosti kuin yöllä. Jos kaloilta taas poistettiin melatoniinia tuottava käpylisäke, ne oppivat yöllä yhtä vaivattomasti kuin päivällä.

Vaikka tutkimus ei kerro, onko melatoniinilla samanlaista vaikutusta ihmiseen, se herättää kuitenkin kysymyksiä melatoniinin turvallisesta käytöstä. Monet ihmiset käyttävät melatoniinia esimerkiksi nukkumisvaikeuksiin ja unirytmin korjaamiseen, mutta sen sivuvaikutuksena voi saada muistamisongelmia.

Tutkimuksesta kertoo Science tänään.