Maa nykymallissaan.
Maa nykymallissaan.

Aurinko paistoi kalpeasti, mutta jostain syystä lämpö riitti elämän syntymiseen.

Miten Aurinko pystyi pitämään Maan lämpimänä sen ensimmäisinä
vuosimiljardeina? Tähtemme oli silloin kolmanneksen himmeämpi kuin
nykyisin, mutta Maa pysyi silti niin lämpimänä, ettei se peittynyt
jäätiköihin, ja elämä pääsi alkamaan.

Ratkaisevaksi lämmittäjäksi on useimmiten esitetty voimakkaita kasvihuonekaasuja. Eric Wolfe ja ryhmä muita tutkijoita esittävät nyt, että orgaaninen sumukerros saattoi toimia tarvittavana lämpöpeittona, jos sen pienet hiukkaset kutoutuivat suuremmiksi fraktaalirakenteiksi. Pienimmät hiukkaset pystyivät vuorovaikuttamaan lyhytaaltoisen säteilyn kanssa kun taas suuremmat rakenteet pidättelivät pitkiä aallonpituuksia. Tällainen utu olisi ollut tarpeeksi läpinäkymätön blokkaamaan Auringon ultraviolettisäteilyn, joka olisi voinut tappaa elämän kehtoonsa. Toisaalta se oli tarpeeksi harva päästääksen läpi pidemmät aallonpituudet, jotka lämmittivät ilmakehää.

Nuorella Maalla saattoi siis olla samanlainen ilmakehä kuin Saturnuksen Titan-kuulla nyt.

Tutkimuksen julkaisi Science.