Tuoreen tutkimuksen mukaan Brasilian Amazonasin latvuskerros alkaa yhteyttää kiivaasti kuivan kauden aikaan. Kuva: Lucia Barreiros da Silva / Wikimedia commons
Tuoreen tutkimuksen mukaan Brasilian Amazonasin latvuskerros alkaa yhteyttää kiivaasti kuivan kauden aikaan. Kuva: Lucia Barreiros da Silva / Wikimedia commons

Tutkijat ovat esittäneet kiistanalaiselle ilmiölle lukuisia syitä ja myös kieltäneet sen kokonaan.

Amazonian sademetsät ovat vihreitä läpi vuoden, mutta niiden kyky yhteyttää vaihtelee kausittaisesti.

Merkillistä kyllä, kuivalla kaudella viidakot näyttävät imevän vähintään yhtä paljon hiilidioksidia kuin muulloin, mutta usein vielä roimasti enemmän.

Mallien mukaan pitäisi käydä niin, että silloin kun ei sada, kasveilla on tavallista niukemmin vettä saatavilla ja siksi myös yhteyttäminen laiskistuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhteyttämisen voimistuminen johtuu juuri puhjenneista lehdistä, väittävät ekologi Jin Wu Arizonan yliopistosta ja parikymmentä muuta kirjoittajaa tiedelehdessä Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ryhmä seurasi kameroiden ja mittareiden avulla lehdistön muutoksia ja hiilidioksidin virtaa puiden latvuksissa neljässä paikassa Brasilian Amazoniassa.

Tutkijat huomasivat, että kuivalla kaudella lehdet vaihtuvat: vanhat varisevat maahan ja antavat nopeasti tilaa hiirenkorville ja niistä kehittyville uusille lehdille. Ne käyttävät valoa, imevät hiilidioksidia ja yhteyttävät tehokkaasti.

Tulos voi muuttaa malleja, jotka kuvaavat trooppisten metsien vaikutusta ilmastoon.

Mallien pohjaoletuksena on yleensä se, että viidakoiden latvuskerros pysyy jatkuvasti tasaisen vihreänä.

Ilmastomalleja pitäisi korjata niin, että ne ottaisivat huomioon vuodenaikoja myötäilevän vaihtelun, korostavat Wu ja hänen työtoverinsa.

Muuten ei saada selville esimerkiksi, miten sademetsät reagoivat maapallon lämpenemiseen ja siihen, että hiilidioksidia on ilmakehässä entistä enemmän.

Wun ryhmä tutkii kiistanalaista asiaa.

Toiset tutkijat ovat arvelleet, että yhteyttämisen kiihtyminen kuivuuden aikaan johtuisi valosta. Heidän mielestään silloin kun ei sada, ei ole pilviäkään ja lehdillä on tavallista enemmän auringonvaloa käytettävissään.

On myös hypoteesi, jonka mukaan kuivuus pakottaisi kasvit yhteyttämään tehokkaammin.

Joidenkin mielestä koko ilmiö on harhaa.

Kiista puhkesi sen jälkeen, kun vuosisadan pahin kuivuus oli iskenyt Amazoniaan vuonna 2005. Silloin sadanta väheni joillain alueilla jopa 60–70 prosenttia.

Tämän vaikutuksista saatiin hämmentäviä tuloksia: Ensin Nasan Terra-satelliitin keräämien tietojen perusteella julkaistiin Sciencessa tutkimus, jonka mukaan sademetsän latvus olisi kasvanut ja vihertynyt kuivuuden aikana.

Kohta ilmestyi toinen, samaan dataan perustuva artikkeli Geophysical Research Letters -lehdessä. Sen laatijat väittivät, ettei ylimääräistä vihertymistä ollut lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla