Nuppusammal pääsi geenikartalle. Kuva: Ralph Quatrano/WUSTL
Nuppusammal pääsi geenikartalle. Kuva: Ralph Quatrano/WUSTL

Alkeellisella itiökasvilla on odotettua enemmän geenejä.

Sammalilla ei ole juuria, siemeniä, kukkia tai vettä kuljettavia putkistoja, mutta silti niillä on enemmän geenejä kuin paljon kehittyneemmillä putkilokasveilla, osoittaa tuore tutkimus. Kaikkien aikojen ensimmäisellä genomiklubiin päässeellä itiökasvilla on yli 35 000 geeniä – lähes 10 000 enemmän kuin kasvigenetiikan mallikasvilla, lituruoholla.

Sammalet erkaantuivat putkilokasvien kehityslinjasta yli 450 miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat ensimmäisiä kasveja, jotka siirtyivät vedestä maalle, ja useimmat lajit elävät edelleen kosteilla kallionseinämillä ja muissa kosteissa paikoissa. Sammalet kykenevät kuitenkin sietämään äärimmäistä kuivuutta sekä suoraa auringonvaloa.

Sammalen genomin toivotaan valaisevan kasvien huonosti tunnettua evolutiivista historiaa: millaisia sopeutumia kasveilta vaadittiin, että nousu merestä maalle oli mahdollinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sammalilla on ainakin useita DNA:n korjausmekanismeja sääteleviä geenejä, jotka korjaavat UV-säteilyn aiheuttamia vahinkoja. Osa kuivumisgeeneistä on samoja kuin putkilokasveilla, mutta osa on vain sammalille tyypillisiä.
Sammalien genomi on kahdentunut varhain lajin kehitysvaiheessa, ja niillä on ainakin 10 000 geeniä, joita ei tavata muilta putkilokasveilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksen koelajina oli Suomessa uhanalainen nuppusammal (Physcomitrella patens). Genomin luki kansainvälinen työryhmä, jota johti Washingtonin yliopisto.

Tutkimuksesta kertoi Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla