Tämän tanskalaisen, Jorgen 625:ksi nimetyn luurangon luista eristettiin lähes täydellinen leprabakteerin genomi.
Tämän tanskalaisen, Jorgen 625:ksi nimetyn luurangon luista eristettiin lähes täydellinen leprabakteerin genomi.

Tuhat vuotta vanhat luut osoittavat, että leprabakteerin genomi on muuttunut vain hitusen.

Vuosittain noin 225 000 ihmistä sairastuu lepraan. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt lepraa aiheuttavan Mycobacterium leprae -bakteerin genomin kehitystä keskiajalta nykypäivään ja toteaa, että se ei ole paljon muuttunut aikojen saatossa.

Science-lehden julkaiseman tutkimuksen aineisto koostui 16 bakteerinäytteestä. Näytteistä viisi oli peräisin lepraa 900–1300-luvuilla sairastaneiden ihmisten luurangoista, jotka oli löydetty Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Tanskasta. Loput näytteet oli kerätty lepraa tällä hetkellä sairastavilta henkilöiltä eri puolilta maailma.

Dna-analyysit osoittivat, että näissä 16 näytteessä M. leprae -bakteerin genomissa oli tapahtunut vain suunnilleen 800 mutaatiota. Samalla huomattiin, että Amerikoissa tavattu leprabakteerikanta on lähtöisin Euroopasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lepra oli keskiajalle asti yleinen tauti Euroopassa, mutta 1500-luvulla tartunnat vähenivät. Tutkijoiden mukaan syy ei löydy leprabakteerista itsestään, sillä sen elinvoimaisuus ei ole huvennut mihinkään. Tutkimusryhmä esittää, että taudin harvinaistuminen Euroopassa johtui pikemminkin yhteiskuntaolojen kehityksestä tai siitä, että ruton ja tuberkuloosin kaltaiset infektiotaudit jättivät lepran varjoonsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla