Nykyihminen sai uuden tutkimuksen mukaan alkunsa täällä Okawango-joen suiston tienoilla. 200 000 vuotta sitten aluetta hallinnut valtava järvi alkoi hajota ja muuttua kosteikoksi. Kuva: Shutterstock
Nykyihminen sai uuden tutkimuksen mukaan alkunsa täällä Okawango-joen suiston tienoilla. 200 000 vuotta sitten aluetta hallinnut valtava järvi alkoi hajota ja muuttua kosteikoksi. Kuva: Shutterstock

Esivanhempamme viihtyivät alkukodissaan 70 000 vuotta, kunnes lähtivät levittäytymään muualle.

Tutkijat uskovat paikantaneensa nykyihmisen alkukodin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin, kertoo uutistoimisto AFP. Nykyihmisen juuret johtavat heidän mukaansa Botswanan pohjoisosaan, Kalaharin autiomaan laitamille.

Alkukodin alue tiedetään nyt muutaman sadan kilometrin tarkkuudella.

Samassa kansainvälisessä tutkimuskokonaisuudessa kävi ilmi myös se, mikä sai ensimmäiset siirtolaiset lähtemään liikkeelle rehevästä kosteikosta. Syynä oli ilmastonmuutos ja houkuttimena vieläkin vihreämmät seudut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nykyihmisen, Homo sapiens sapiensin, alkukoti sijoittuu maanantaina kerrottujen tutkimustulosten mukaan Makgadikgadin-Okavangon alueelle nykyisessä Botswanassa – siis osapuilleen tänne:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asia selvitettiin Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yhdistelemällä geenitutkimusta, geologiaa ja ilmastotutkimusta.

”Puhumme anatomisesti nykyaikaisista, nykyisin elävien ihmisten kaltaisista ihmisistä”, sanoo Vanessa Hayes Sydneyn yliopiston lääketieteellisestä tutkimusinstituutista.

Nykyihmisen perimä on ajoitettu noin 200 000 vuoden taakse. Hayesin mukaan nyt on onnistuttu tarkentamaan paikka, jossa ihmisperimän vanhin tiedetty dna-ryhmä, haploryhmä L0 sai oletettavasti alkunsa.

L0-haploryhmää tavataan erityisen paljon eteläisessä Afrikassa.

Nykyisin ihmiskunnan alkukodin tienoilla sijaitsevat muun muassa Okawango-joen suisto ja Makgagikgadin suola-aavikko. Seutu ei ole ympärivuotisesti kovin elinkelpoista, mutta sadekausi tuo suola-aavikollekin muun muassa sankat joukot pelikaaneja ja flamingoja sekä yhden Afrikan suurimmista seeprakannoista.

200 000 vuotta sitten maankuoren liikkeet alkoivat jakaa nykyihmisen alkukodin alueella sijainnutta valtavaa järveä pienemmiksi lämpäreiksi. Syntyi laaja kosteikko, jossa nykyihmisen lisäksi menestyivät myös sellaiset suuret eläimet kuin leijonat ja kirahvit, AFP kertoo.

Ihmiset viihtyivät alkukodissaan noin 70000 vuotta ennen kuin ensimmäinen joukko erkani siitä ja lähti vaeltamaan kohti koillista.

Ihmiset ajoi alkukodistaan liikkeelle ilmastonmuutos, sanoo Axel Timmermann eteläkorealaisen Busanin tiedeinstituutin ilmastofysiikan keskuksesta.

Hänen mukaansa samoihin aikoihin eli noin 130 000 sitten sateet alkoivat lisääntyä nykyihmisen alkukodin koillispuolella, mikä loi ensimmäisille lähtijöille vihreän käytävän.

Ihmislajien edustajia on elänyt maapallolla jo ainakin kaksi miljoonaa vuotta sitten, ja Homo sapiensin on tiedetty jo pitkään saaneen alkunsa Afrikassa. Maanantaina julkistettu tutkimus koskee homo sapiensin viimeistä elossa olevaa alalajia Homo sapiens sapiensia.

Tiedepiirit eivät ole ottaneet aivan varauksetta vastaan tietoa nykyihmisen yhdestä ja ainoasta alkukodista, kertoo BBC.

Esimerkiksi Lontoon luonnontieteellisen historian museossa toimiva professori Chris Stringer pitää tutkimuksessa seurattua mitokondrioperimää liian pienenä ihmisen perimän osana, jotta sen perusteella voitaisiin tehdä tarkkoja johtopäätöksiä.

”Ei ole mahdollista paikantaa nykyihmisen synnylle yhtä alkupistettä tutkimalla yksinomaan nykyisen mitokondrioperimän maantieteellistä jakautumista”, Stringer sanoo.

Sen sijaan alkukoteja voi olla useita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla