Tulirokko on tarttuva rokkotauti. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY
Tulirokko on tarttuva rokkotauti. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY

Nettihakuja katsoneet vanhemmat kyseenalaistivat lapsen saaman diagnoosin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Tautien diagnosointi itse nettihakujen avulla murentaa potilaan luottamusta lääkäreihin ja voi pahimmillaan viivästyttää oikean hoidon saantia, osoittaa uusi tutkimus.

Yhdysvaltalaiset tutkijat värväsivät tutkimukseen 1 374 vanhempaa, joilla oli ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi. Heille esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa lapsella on jo kolme päivää ollut ihottumaa ja nousevaa kuumetta.

Sitten koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään.

Ensimmäiselle ryhmälle näytettiin internet-kuvakaappauksia tulirokon oireista. Tulirokko on lastentauti, joka aiheuttaa ihottumaa, kuumetta ja kurkkukipua. Sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Toinen ryhmä sai nähtäväkseen nettikuvauksia paljon harvinaisemman Kawasakin taudin oireista, jotka ovat samankaltaisia.

Kolmas eli kontrolliryhmä ei nähnyt mitään nettitietoja sairauksista.

Lopuksi kaikille kerrottiin, että lääkäri oli diagnosoinut esimerkkitapauksen lapsella tulirokon. Vanhemmilta kysyttiin, luottavatko he diagnoosiin ja haluaisivatko he mahdollisesti vielä toisen mielipiteen.

Ensimmäinen ryhmä, jonka näkemät nettikuvaukset vastasivat lääkärin diagnoosia, luottivat lääkäriin 90-prosenttisesti. Heistä kuitenkin 21 prosenttia halusi vielä toisen mielipiteen.

Nettikuvauksia lukemattomasta kontrolliryhmästä lääkäriin luotti 81 prosenttia ja toista mielipidettä kaipasi 42 prosenttia.

Sen sijaan ryhmästä, joka oli lukenut netistä Kawasakin taudista, lääkäriin luotti vain 61 prosenttia. Jopa 64 prosenttia halusi toisen mielipiteen tulirokkodiagnoosista.

Tutkijat sanovat, että netistä itse haetut diagnoosit voivat johtaa harhaan ja viivästyttää oikean hoidon saamista, kun vanhemmat lähtevät hakemaan vielä toista mielipidettä.

”Internet on hyvä tiedonhakutyökalu, mutta se ei osaa ajatella. Oireiden syöttäminen hakukoneeseen ei välttämättä tuota oikeaa kuvausta todellisesta tilanteesta”, sanoo tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Ruth Milanaik Hofstra-Northwellin lääketieteellisestä korkeakoulusta.

Milanaik korostaa kuitenkin, että lääkärien tulisi kannustaa vanhempia kertomaan huolistaan ja epäilyksistään ja kertoa, miten taudinmääritys toimii.

”Jos vanhemmilla yhä on epäilyksiä, heidän tulisi toki hakea vielä toista mielipidettä. Mutta heidän ei myöskään pitäisi pelätä kertoa lääkärille löytäneensä erilaisia näkemyksiä internetistä.”

Tutkimus esiteltiin lastentautien lääkäreiden ja tutkijoiden konferenssissa San Franciscossa.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.