Tulirokko on tarttuva rokkotauti. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY
Tulirokko on tarttuva rokkotauti. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY

Nettihakuja katsoneet vanhemmat kyseenalaistivat lapsen saaman diagnoosin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Tautien diagnosointi itse nettihakujen avulla murentaa potilaan luottamusta lääkäreihin ja voi pahimmillaan viivästyttää oikean hoidon saantia, osoittaa uusi tutkimus.

Yhdysvaltalaiset tutkijat värväsivät tutkimukseen 1 374 vanhempaa, joilla oli ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi. Heille esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa lapsella on jo kolme päivää ollut ihottumaa ja nousevaa kuumetta.

Sitten koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään.

Ensimmäiselle ryhmälle näytettiin internet-kuvakaappauksia tulirokon oireista. Tulirokko on lastentauti, joka aiheuttaa ihottumaa, kuumetta ja kurkkukipua. Sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Toinen ryhmä sai nähtäväkseen nettikuvauksia paljon harvinaisemman Kawasakin taudin oireista, jotka ovat samankaltaisia.

Kolmas eli kontrolliryhmä ei nähnyt mitään nettitietoja sairauksista.

Lopuksi kaikille kerrottiin, että lääkäri oli diagnosoinut esimerkkitapauksen lapsella tulirokon. Vanhemmilta kysyttiin, luottavatko he diagnoosiin ja haluaisivatko he mahdollisesti vielä toisen mielipiteen.

Ensimmäinen ryhmä, jonka näkemät nettikuvaukset vastasivat lääkärin diagnoosia, luottivat lääkäriin 90-prosenttisesti. Heistä kuitenkin 21 prosenttia halusi vielä toisen mielipiteen.

Nettikuvauksia lukemattomasta kontrolliryhmästä lääkäriin luotti 81 prosenttia ja toista mielipidettä kaipasi 42 prosenttia.

Sen sijaan ryhmästä, joka oli lukenut netistä Kawasakin taudista, lääkäriin luotti vain 61 prosenttia. Jopa 64 prosenttia halusi toisen mielipiteen tulirokkodiagnoosista.

Tutkijat sanovat, että netistä itse haetut diagnoosit voivat johtaa harhaan ja viivästyttää oikean hoidon saamista, kun vanhemmat lähtevät hakemaan vielä toista mielipidettä.

”Internet on hyvä tiedonhakutyökalu, mutta se ei osaa ajatella. Oireiden syöttäminen hakukoneeseen ei välttämättä tuota oikeaa kuvausta todellisesta tilanteesta”, sanoo tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Ruth Milanaik Hofstra-Northwellin lääketieteellisestä korkeakoulusta.

Milanaik korostaa kuitenkin, että lääkärien tulisi kannustaa vanhempia kertomaan huolistaan ja epäilyksistään ja kertoa, miten taudinmääritys toimii.

”Jos vanhemmilla yhä on epäilyksiä, heidän tulisi toki hakea vielä toista mielipidettä. Mutta heidän ei myöskään pitäisi pelätä kertoa lääkärille löytäneensä erilaisia näkemyksiä internetistä.”

Tutkimus esiteltiin lastentautien lääkäreiden ja tutkijoiden konferenssissa San Franciscossa.