Superbakteerigeeni löytyi E.coli- bakteerista, joka eristettiin erään tulehduksesta kärsineen diabeetikon elimistöstä.
Superbakteerigeeni löytyi E.coli- bakteerista, joka eristettiin erään tulehduksesta kärsineen diabeetikon elimistöstä.

Brasiliasta löydettiin nyt vielä harvinainen bakteeri, joka on vastustuskykyinen kaikkein vahvintakin antibioottia vastaan.

Antibioottien teho heikkenee sitä mukaa, kun bakteerit kehittävät niille vastustuskyvyn. Tilanne on äitynyt niin pahaksi, että lääkärit ovat joutuneet turvautumaan jopa myrkyllisyytensä takia käytöstä poistettuun kolistiiniin.

Se on ”viimeinen oljenkorsi”. Kolistiinilla on hoidettu sellaisia bakteereja, joihin mitkään muut lääkkeet eivät enää tepsi.

Kolistiinille vastustuskykyisistä bakteerista on nyt löytynyt ihmisestä Brasiliassa. Bakteerille vastustuskyvyn antava geeni on dna-pätkässä, joka voi siirtyä muihin bakteereihin.

Bakteerit ovat nyt kehittämässä sillekin vastustuskyvyn. Vajaa vuosi sitten kiinalaiset kertoivat lääketieteellisessä The Lancetissa löytäneensä paikallisista kolibakteereista geenin, joka tekee niistä vastustuskykyisen myös kolistiinille.

Tämä mcr-1-geeni löytyi niin ihmisistä, sioista kuin broilerinlihasta. Huolta sen leviämisestä syventää se, että mcr-1-geeni voi siirtyä muihinkin bakteereihin. Se voi pahentaa maailmanlaajuista antibioottiresistenssiä entisestään.

Kiinalaislöydön jälkeen geeniä on paikannettu myös Tanskasta ja Yhdysvalloista. Nyt se pulpahtanut esiin ensi kertaa Brasiliassa ihmisessä, raportoivat tutkijat Antimicrobial Agents and Chemotherapy -lehdessä.

Superbakteerigeeni löytyi E. coli- bakteerista, joka eristettiin erään tulehduksesta kärsineen diabeetikon elimistöstä. Pelätty geeni sijaitsi plasmidissa, pienessä dna-pätkässä, joka pystyy siirtymään bakteerista toiseen.

Tutkijaryhmä arvioi, että kolistiinille vastustuskyvyn antava geeni on pesinyt brasilialaisen karjan kantamissa E. coleissa jo vuodesta 2012.

”Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun eristimme mcr-1:n ihmisestä”, São Paulon yliopisto sanoo tiedotteessa.

Ihmisnäytteiden perkaamista motivoi tutkijoiden mukaan se, että he pelkäsivät resistenssin geenin leviävän Brasiliaan ulkomailta. Ikävää olisi sekin, jos geeni leviäisi maailmalle Brasiliasta käsin.

Lincopanin mukaan Brasilian 200 miljoonasta asukkaasta moni matkailee ulkomailla. Massa on juuri nyt runsaasti turisteja olympialaisten takia.

Antibioottiresistenssin leviämistä voi Lincopanin mukaan edesauttaa sekin, että Brasilia on suuri lihantuottaja ja -viejä. Maa käyttää monen muun maan tavoin runsaasti antibiootteja.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.