Modernistuvan maailman ihminen halusi elää jo maan päällä kuin taivaissa. Maalaus: Nicolas Lancret/Getty Images
Modernistuvan maailman ihminen halusi elää jo maan päällä kuin taivaissa. Maalaus: Nicolas Lancret/Getty Images

Edistysusko teki onnesta elämän päämäärän.

Omassa jälkiteollisessa yhteiskunnassamme onnea pidetään ihmisen luonnollisena olotilana, ja onnellisuus kuuluu erottamattomana osana menestyjän muotokuvaan.

Itse kunkin on pikku pakko tavoitella hyvää sosiaalista asemaa ja siivuaan aineellisesta yltäkylläisyydestä. Ellei niitä saavuta, epäonnistuu – jos ei aina itsensä niin monien muiden silmissä.

Tästäkin asiasta voi todeta: ei uutta auringon alla.

Syntyi oman onnensa seppä

Kun kirkon saarnaaman perisynnin ote eurooppalaisten elämästä uuden ajan alussa kirposi, katseet kääntyivät taivaallisesta paratiisista arjen hyörinään. Vallalle pääsi optimismi, joka korosti maanpäällisen elämän arvoa ja mahdollisuuksia.

Tästä oli vain harppaus edistysfilosofiaan, jonka mukaan maailma oli väistämättä matkalla parempaan ja jokainen ihminen saattoi saavuttaa onnen syntyperästä, rodusta ja sukupuolesta riippumatta – kunhan antoi järjen voittaa menneisyyden taikauskon, joka  esti kehitystä.

Ajatus, että ihminen on viime kädessä oman onnensa seppä, syntyi aikakaudella, jolla yhteiskunta demokratisoitui, talouselämä kukoisti, elintaso kohentui ja kaupallinen kulutuskulttuuri sai alkunsa.

Kaiken tämän ansiosta Ihmisillä oli käytössään enemmän rahaa kuin koskaan ennen, ja sitä kulutettiin uusiin elämää sulostuttaviin nautintoihin: kahviin, mausteisiin, tupakkaan, samppanjaan, muotivaatteisiin, kosmetiikkaan ja vasta avattuihin huvipuistoihin. Elämä oli täynnä flirttiä, tanssia ja naamiohuveja.

Nautinnoista ja onnen tavoittelusta muodostui 1700-luvulla suoranainen pakkomielle. Jokaisen ihmisen velvollisuus oli pyrkiä maksimoimaan hyvinvointinsa ja onnellisuutensa. Kaikkea piti saada kaiken aikaa lisää ja yhä suurempina annoksina.

Anteeksiantamattomin synti, johon edistyksellinen ihminen saattoi syyllistyä, oli ikävystyminen. Elämässä ei saanut olla tylsää hetkeä.

Kuulostaako tutulta?

 

Lue lisää

Kesäkuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa filosofian tohtori, tietokirjailija Riikka Forsström tutkii onnen etsinnän traagiseksi osoittautuvaa historiaa. Ensimmäinen kulutusjuhlakin näytti kääntöpuolensa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8537
Liittynyt20.1.2013

Onni on vanha pakkomielle

Onni on laaja, jopa abstraktiksi luonnehdittava käsite - jokainen kokee ja käsittää onnen omalla tavallaan - jotkut eivät käsitä taikka koe sitä ollenkaan, korvaen sen jollain merkityksetyömällä, kuten materialla. Eino Leino siteeraukseni idea juontuu siitä kun jotkut selvästi nauttivat toisten onnen tuhoamisesta, saavat siitä sen onnensa, siksi se on joskus parempi pitää piilossa kuin ilakoida avoimesti.
Lue kommentti

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.