Opinnoissa tarvitaan muutakin kuin älyä. Kuva: <span class="photographer">Wikimedia Commons</span>
Opinnoissa tarvitaan muutakin kuin älyä. Kuva: Wikimedia Commons

Monet synnynnäiset piirteet auttavat koulutyössä tai vaikeuttavat sitä.

Lasten koulumenestyksen erot selittyvät 62-prosenttisesti perinnöllisillä tekijöillä, osoittaa suuri brittiläinen kaksostutkimus. Älykkyys ei ole suinkaan ainoa periytyvä piirre, joka asiassa vaikuttaa, vaikka sillä onkin suurin yksittäinen osuus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 6 600 kaksosparia, jotka olivat osallistuneet yleiseen koulun päättökokeeseen, joka suoritetaan ympäri Britanniaa 16 vuoden iässä. Lisäksi lapsille tehtiin psykologiset arvioinnit 83:sta eri piirteestä.

Mitatut psykologiset ulottuvuudet liittyivät älykkyyden lisäksi persoonallisuuteen, käytöshäiriöihin, terveyteen, hyvinvointiin sekä kokemukseen koti- ja kouluympäristöstä ja käsitykseen omasta pystyvyydestä. Näiden tekijöiden periytyvyys vaihteli 35 prosentista 58 prosenttiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kaikki huomioon otetut psykologiset piirteet selittivät 75 prosenttia koulumenestyksen perinnöllisyydestä. Älykkyydellä oli yhtä suuri osuus kuin muille tekijöillä yhteensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus myös paljasti ympäristötekijöiden merkityksen opintiellä. Yli neljännes eli 26 prosenttia koulumenestyksen vaihtelusta osoittautui johtuvan koti- ja kouluoloista. Havainto vihjaa, että juuri näissä kohdissa on varaa parantaa oppimisen edellytyksiä.

Koulumenestyksen suuri perinnöllisyys muistuttaa tutkijoiden mukaan siitä, että joillekin lapsille oppiminen on luonnostaan vaikeampaa kuin toisille. Siksi tutkimus puoltaa pyrkimyksiä huomioida yksilölliset erot opetuksessa.

M K
Seuraa 
Viestejä30

Lainaus:
Koulumenestyksen suuri perinnöllisyys muistuttaa tutkijoiden mukaan siitä, että joillekin lapsille oppiminen on luonnostaan vaikeampaa kuin toisille.

Tuo ei ole ainoa vedettävissä oleva johtopäätös. Kouluopetus on hyvin yhdenmukaista kaikille ja opettaja opettaa usein siten kuin itse oppii. Se sopii ehkä jopa suurimmalle osalle, mutta ei kaikille. Siksi olisikin syytä tehdä jo koulutien alussa testit siitä kuinka lapsi oppii ja vaikka jakaa opetusryhmät sen mukaan. Mikään ei tee niin pahasti hallaa oppimismotivaatiolle kuin luulla olevansa tyhmä tai huonosti oppiva.

Jopa armeijassa alokkaat testataan, vaikka varusmiehet lopulta yritetäänkin tunkea enemmän tai vähemmän yhteen muottiin, mutta kouluun mennään kuin ihmiset olisivat täysin samanlaisia. Koulua edeltävän kesä tai kevät tulisikin omistaa lapsen oppimistavan kartoittamiseen, jolloin kahdeksannella luokalla ei ehkä tarvitsisikaan havaita, että jotain olisi kannattanut tehdä toisin.

MooM
Seuraa 
Viestejä17820
CE-hyväksytty

Rikkaat pystyvät kompensoimaan tyhmyyttään rahalla ostamalla valmennuskurssipalveluita.

Lisäksi he pystyvät käyttämään aikaansa rahan ansaitsemisen sijaan koulujuttujen ulkoaopetteluun, joka myös auttaa näitä tyhmiä etenemään opinnoissa.

Valmennuskurssit ovat oikeasti eriarvoistava juttu tietyille aloille pääsyssä. Toisaalta ainahan sitä on voinut ostaa itselleen yksityisopetusta tms. palvelua, eli ei se mitään uutta ole sinänsä.

Jälkimmäinen on varmaan osin huumoria. Mutta joo, jos haluaa asua yksiössä hyvien liikenneyhteyksien äärellä, muuallakin kuin Helsingissä on joko käytävä töissä opintojen ohessa tai sitten saatava tukea vanhemmilta. Ymmärtääkseni opintotuella+asumislisällä voi edelleen pärjätä vähän kauempana solukämpässä, mutta eihän se yhtä kivaa ole. Mutta ulkopaopetteluun jää tietysti enemmän aikaa, sitä voi harrastaa bussissakin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...
Logiikka on vaikeaa empiristeille ja naisille. https://www.tiede.fi/comment/3147702#comment-3147702

Sisältö jatkuu mainoksen alla