Erityisen haitallista on palaminen nuorella iällä. Siksi lasten vielä ohut iho pitää suojata erityisen hyvin. Kuva: Getty Images
Erityisen haitallista on palaminen nuorella iällä. Siksi lasten vielä ohut iho pitää suojata erityisen hyvin. Kuva: Getty Images

Suomalaisten vaalea iho palaa auringossa äkkiä – ja jokainen polttama kasvattaa vaarallisimman ihosyövän riskiä.

Talven jälkeen on mukava istuskella terassilla ja nauttia lämmöstä ja valosta. Samaan aikaan ihossa tapahtuu. Koska auringon ultraviolettisäteily on vaaraksi soluille, solut ryhtyvät vastatoimiin.

Ihon perusolut keratinosyytit lähettävät pigmenttisoluille melanosyyteille hätäviestin: Nyt pitää suojautua. Melanosyytit vastaavat valmistamalla väriainetta, melaniinia. Keratinosyytit imevät sitä itseensä, ja iho alkaa ruskettua, ettei säteilyä tunkeutuisi lisää herkkiin ihonalaisiin kudoksiin.

Jos unohtuu aurinkoon pitkäksi aikaa, tapahtuu pahempaa: uv-säteily vahingoittaa soluja siinä määrin, että syntyy auringonpolttama. Se on vaaran merkki, sillä palaminen altistaa melanoomalle, ihosyövistä vaarallisimmalle. Kaiken lisäksi kerran palanut iho palaa herkästi uudelleen ja syöpäriski kasvaa kerta kerralta.

Riskiään voi pienentää vain suojautumalla ultraviolettisäteilyltä. Useimmat muistavat tämän etelän auringossa, mutta vaara vaanii myös kotimaassa. Vain kymmenellä prosentilla meistä suomalaisista on iho, joka ei juuri pala.

Aurinko polttaa äkkiä

Ihotyyppi ratkaisee, miten kauan auringossa voi oleskella ilman suojaa. Ihotyyppi myötäilee hiusten ja silmien väriä ja ruskettumistaipumusta.

Oleskeluajan arviointiin osviittaa tarjoaa Fitzpatrickin asteikko, joka antaa eri ihotyypeille laskennallisen maksimi­ajan minuutteina. Kun sen jakaa vallitsevalla uv-indeksillä, saa kulloistenkin olojen mukaisen enimmäisajan.

Asteikossa on kuusi ihotyyppiä, mutta me suomalaiset kuulumme neljään palamisherkimpään. Viidennen ja kuudennen tyypin ihmiset ovat luonnostaan niin tummaihoisia, että palavat äärimmäisen harvoin tai eivät ollenkaan.

Kansainvälisesti sovittu suojautumista edellyttävä uv-indeksi on 3, vaarallisen voimakkaan säteilyn 6. Meillä tämä varoitusraja rikkoutuu keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa.

Suomalaisten suosimissa lomailumaissa Välimeren alueella uv-säteily on keskikesällä voimakkaampaa: indeksi vaihtelee 8:n ja 10:n välillä.

SUOMALAISTEN IHOTYYPIT

Palaa aina, ei rusketu

  • Iho on hyvin vaalea, usein pisamainen. Myös silmät ovat vaaleat, hiukset usein punertavat.
  • Tyyppiin kuuluu 3–5 % meistä.
  • Fitzpatrickin maksimi suojattomaan auringossa oleskeluun on 67 minuuttia.
  • Oleskeluaika uvi-3:lla 22 minuuttia, uvi6:lla 11 ja uvi8:lla 8 minuuttia.

Palaa usein, ruskettuu hieman

  • Iho ja hiukset ovat vaaleat, silmät siniset.
  • Tyyppiin kuuluu 25–27 % meistä.
  • Fitzpatrickin maksimi 100 minuuttia.
  • Oleskeluaika uvi3:lla 33 minuuttia, uvi6:lla 16 ja uvi8:lla 12 minuuttia.

Palaa silloin tällöin, ruskettuu

  • Hiukset ovat vaaleahkot tai ruskeat, silmät siniset.
  • Tyyppiin kuuluu enemmistö meistä, 60 %.
  • Fitzpatrickin maksimi 200 minuuttia.
  • Oleskeluaika uvi3:lla 66 minuuttia, uvi6:lla 33 ja uvi8:lla 25 minuuttia.

Palaa joskus, ruskettuu helposti

  • Hiukset tummat, silmät usein ruskeat.
  • Tyyppiin kuuluu 10 % meistä.
  • Fitzpatrickin maksimi 300 minuuttia.
  • Oleskelu uvi3:lla 100 minuuttia, uvi6:lla 50 ja uvi8:lla 37 minuuttia.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo melanooman riskitekijöistä, kehittymisestä, tunnistamisesta ja hoidosta. Uusien täsmälääkkeiden ja immuunihoitojen ansiosta nyt nopeimmin yleistyvän syövän diagnoosi ei ole enää kuolemantuomio niin kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä