Ida Pimenoff / HY
Ida Pimenoff / HY

Vaarassa ovat erityisesti kissankello ja ahomansikka.

Alavat niityt ovat uhanalainen elinympäristö. Tulevaisuudessa niittyjen tilannetta huonontaa entisestään ilmakehän otsonipitoisuuden kohoaminen.

Teri Kanerva ja Kaisa Rämö simuloivat Helsingin yliopistossa tarkastettavissa väitöstutkimuksissaan Etelä-Suomen ilmasto-oloja vuonna 2050. He havaitsivat, että kohoava otsonipitoisuus heikentää niittykasvien kasvua ja lisääntymismenestystä.

Niittykasveista herkimmiksi osoittautuivat kissankello ja ahomansikka. Otsonialtistus vähensi niiden kasvua ja kutisti ahomansikan marjoja. Muutkin alavien niittyjen kasvit osoittautuivat herkiksi. Jo alhaisilla otsonipitoisuuksilla yhdeksästä tutkitusta lajista kuudessa oli havaittavissa joko näkyviä otsonivaurioita tai vegetatiivisen tai suvullisen kasvun heikentymistä.

Kolmen vuoden otsonialtistuksen jälkeen niitty-yhteisön biomassa oli 40 prosenttia pienempi kuin
käsittelemättömällä niityllä.

Kohotettu otsonipitoisuus aiheutti muutoksia myös maaperässä. Kasveille ja mikrobeille käyttökelpoisen mineraalitypen määrä laski. Otsoni myös vähensi maaperän mikrobibiomassaa
ja muutti mikrobiyhteisörakennetta.

Alailmakehän otsoni- ja hiilidioksidipitoisuudet nousevat vajaan prosentin vuosivauhdilla.