Kärrynpyörägalaksin punaisten ”puolien” alueella on paljon hiilivetyjä. Vasemmalla on kaksi pientä galaksia. Kaikki kolme galaksia ovat noin 500 miljoonan valovuoden päässä. Kuva: Nasa
Kärrynpyörägalaksin punaisten ”puolien” alueella on paljon hiilivetyjä. Vasemmalla on kaksi pientä galaksia. Kaikki kolme galaksia ovat noin 500 miljoonan valovuoden päässä. Kuva: Nasa

Galaksin muoto johtunee kahden galaksin kolarista noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi James Webb -avaruusteleskooppi on kuvannut erikoista galaksia, niin sanottua Kärrynpyörägalaksia.

Kuva paljastaa tarkkoja yksityiskohtia siitä, miten tähdet muodostuvat.

Outoa galaksia on kuvattu aiemminkin eri teleskoopeilla. Galaksi oli noissa kuvissa monesta kohtaa pölyn peittämä. Webb mittaa infrapunavaloa pölyn läpi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Webbin herkät infrapunasäteilyä mittaavat laitteet tuottivat tarkimpia kuvia koskaan paitsi itse galaksista myös kahdesta pienemmästä galaksista sen lähellä. Näin kertoo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tiedote.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kärrynpyörägalaksi sijaitsee noin 500 miljoonan valovuoden päässä Kuvanveistäjän tähdistössä.

Galaksia sanotaan rengasgalaksiksi. Se on harvinaisempi kuin spiraaligalaksit, jollainen on oma Linnunratamme.

Sen kärrynpyörämäinen ulkonäkö johtuu muinaisesta törmäyksestä suuren spiraaligalaksin ja pienemmän galaksin välillä. Törmäys tapahtui ehkä noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

Galaksissa on kaksi rengasta: kirkas sisällä ja ympärillä värikäs. Renkaat laajenevat törmäyksen keskeltä kuin väreet lammessa, johon on heitetty kivi.

Rengasgalaksin ytimessä on valtava määrä kuumaa pölyä. Kirkkaimmat alueet ovat jättimäisten nuorten tähtijoukkojen syntypaikkoja.

Ulkorengas on laajentunut jo satoja miljoonia vuosia. Sitä hallitsevat muun muassa supernovat, elinkaarensa lopussa räjähtäneet tähdet ja niiden jäänteet.

Kun rengas laajenee, se osuu ympäröivään kaasuun. Lopputulos kolarista voi olla taas uusi tähti.

Webbin lähi-infrapunakamera Nircam kuvasi galaksin infrapunasäteilyä aallonpituuksilla 0,6–5 mikronia eli millimetrin tuhannesosaa.

Nircamin data on kuvassa väriltään sinistä, oranssia ja keltaista. Galaksissa on paljon yksittäisiä sinisiä pisteitä. Ne ovat erillisiä tähtiä.

Kärrynpyörägalaksi oli aiemmin melko varmasti normaali spiraaligalaksi.

Tarkempia yksityiskohtia kuvasi pölystä Webbin keski-infrapunan aallonpituuksia mittava laite, Miri.

Sen data on kuvassa punaisella. Väri paljastaa alueita, joissa on runsaasti hiilivetyjä, muita kemiallisia yhdisteitä ja silikaattipölyä. Silikaattia on suuri osa myös Maan pölystä.

Hubble erotti galaksin ”puolat” jo vuonna 2018, mutta Webbin kuvassa ne erottuvat paljon selvemmin, kuten oheinen kuvapari osoittaa.

WEBBin ensimmäiset kuvat julkaistiin näyttävästi 12. heinäkuuta. Nasa odottaa, että Webb kuvaa avaruutta vuosien ajan tarkemmin kuin muut teleskoopit.

Webbin eliniäksi on kaikkineen arvioitu jopa yli 20 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla