Kuvituskuvan outo sikarinmuotinen kohde kävi viime vuoden lopulla nopeasti aurinkokunnassamme. Kuva: Nasa
Kuvituskuvan outo sikarinmuotinen kohde kävi viime vuoden lopulla nopeasti aurinkokunnassamme. Kuva: Nasa

Nasan tutkija tukee selitystään havainnoilla hajonneista komeetoista.

’Oumuamuaksi nimetty sikarin muotoinen kivi havaittiin lokakuussa 2017. Se oli ensimmäinen kohde, jonka tiedetään tulleen lähelle Maata aurinkokuntamme ulkopuolelta.

’Oumuamua tuli ja meni. Kohu sen ympärillä ei kuitenkaan ota laantuakseen.

’Oumuamuaa on pidetty sekä asteroidina, komeettana ja hajonneen planeetan osana. Välillä epäiltiin, että se on Maan ulkopuolisen älyn lähettämä kappale.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusin selitys on nyt, että ’Oumuamua oli hajonneen komeetan osa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Jet propulsion laboratorion tähtitieteilijä Zdenek Sekanina selittää ilmiötä tutkimuksessa, joka on luettavissa esijulkaisupalvelu arXivissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sekanina väittää, että kohde muuttui sinä lyhyenä aikana, kun se kävi aurinkokunnassamme. Tutkijat löysivät ’Oumuamuan vasta, kun se oli jo matkalla poispäin. Vaikka kohde oli silloin pinnaltaan punertava, pitkä ja ohut, se ehkä tuli eri näköisenä aurinkokuntaamme.

Sekanina vertaili ’Oumuamuaa muihin tavallisiin pieniin komeettoihin, joita tähtitieteilijät ovat havainneet.

Sekaninan artikkeli kuvailee muun muassa komeetta C / 2017 S3:n tuhoa.

Se tuli lähemmäs aurinkokuntamme keskustaa Oortin pilvestä, joka on aurinkokuntamme ulkoreunalla. Tämä komeetta koki kaksi rajua purkausta, ennen kuin lopulta hajosi osiin.

Komeetta tarkkailleet tutkijat kokosivat tietoja, jotka viittasivat siihen, että C / 2017 S3: n jäännökset olivat ”kokoelma löyhästi toisiinsa sitoutuneita pölyjyviä”, ennen kuin se edes pääsi lähelle Aurinkoa.

Sekaninan tutkimus ehdottaa, että ’Oumuamualla oli ehkä samanlainen kohtalo kuin C / 2017 S3:lla. Se olisi räjähtänyt jo ennen kuin se havaittiin.

Yleensä komeetat hajoavat, kun ne tulevat lähelle Aurinkoa, noin neljänneksen päähän siitä etäisyydestä, joka on Maan ja Auringon välillä.

Jos ’Oumuamua olisi ennen sen havaitsemista hajonnut, olisi se jättänyt jäljelle Nasan termien ”heikosti sidottujen pölyhiukkasten kasauman”. Niinpä kohteen alkuperäinen rakenne ei ehkä ollut tutkijoiden tiedossa.

Selitys tarjoaa uuden mahdollisuuden sille, miltä ’Oumuamua olisi näyttänyt kaukoputkissa ennen tuloaan lähelle Aurinkoa. Kohde ei olisi ollutkaan kiinteä kohde vaan komeetan jäänteiden rykelmä.

Kasaumalla saattaisi olla sellainen erikoinen muoto kuin ’Oumuamualla. Se saattaisi pyöriä omalaatuisesti. Se olisi hyvin huokoinen, kertoo Tähdet ja Avaruus -lehden verkkosivut.

Huokoinen kappale on altis Auringon säteilypaineelle. Se selittäisi ’Oumuamuan nopeuden muutoksia. Tällainen heikko komeetta purskahtaa hajalle nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla