Taiteilijan näkemys Majoonsuolle haudatusta lapsesta. Kuvva: Tom Björklund
Taiteilijan näkemys Majoonsuolle haudatusta lapsesta. Kuvva: Tom Björklund

Arkeologeille kiinnostavimpia löytöjä olivat pienen pienet pätkät sulkia ja karvoja.

Outokummun Majoonsuolla avattuun kivikautiseen hautaan haudattiin lapsi. Lisäksi hautaan laitettiin kaksi nuolenkärkeä ja kaksi muuta kvartsiesinettä. Lapsi ehkä lepäsi untuvapedillä ja hänen jalkoihinsa oli mahdollisesti haudattu koira tai susi.

Museovirasto kaivoi Majoonsuon muinaishaudan vuonna 2018. Hauta oli vaarassa tuhoutua sen yli kulkevan hiekkatien vuoksi. Sen yläosan voimakas punamulta oli paljastunut.

Helsingin yliopiston tutkijat päättivät tutkia haudan maa-aineksen kunnolla. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä PlosONE.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Haudasta löytynyt maa-aines otettiin kaivauksessa talteen lähes kokonaan. Yhteensä maata säilöttiin lähes 65 pussiin, joissa kaikissa oli maata 0,6–3,4 kiloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Majoonsuon punamultahauta erottuu kaivausalueella. Paikka on Outokummussa. Kuva: Kristiina Mannermaa

Vainajasta löytyi vain muutama hammas, joista hänen voidaan päätellä olleen 3–10-vuotias.

Selkeitä esinelöytöjä oli neljä: kaksi kvartsista tehtyä nuolenkärkeä ja kaksi muuta ihmisen muokkaamaa kvartsinkappaletta, joita on saatettu käyttää alkeellisina veitsinä tai nahkatyökaluina.

Nuolenkärkien muodon ja rannan siirtymisen perusteella hauta voitiin ajoittaa mesoliittiselle kivikaudelle, ajalle noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Lisäksi haudasta löytyi 24 mikroskooppisen pientä kappaletta linnun sulkia, joista valtaosa oli untuvia. Analyysi paljasti suurimman osan niistä vesilinnun untuviksi. Yksi katkelma oli jalohaukkojen lintusukuun kuuluvan linnun sulasta.

Sulkien ohella haudasta tunnistettiin myös 24 koiran tai suden karvaa tai karvan katkelmaa, pituudeltaan 0,5–9,5 millimetriä.

Elektronimikroskooppikuva mahdollisesta koiraeläimen karvasta. Kuva: Tuija Kirkinen

Tutkimuksesta vastanneen arkeologi Tuija Kirkisen mukaan kuitenkin juuri sulkien ja karvojen kappaleet ovat haudan kiintoisimpia löytöjä.

”Kyseessä ovat vanhimmat Suomesta löydetyt sulkien ja karvojen jäänteet. Orgaaninen aines säilyy meillä huonosti, koska maaperä on niin hapanta”, Kirkinen kertoo.

Siitä, mistä sulat ja karvat kertovat, on vain teorioita.

”On mahdollista, että karvat ja sulat liittyvät vainajan vaatteisiin. Toisaalta on myös mahdollista, että vainaja olisi levännyt haudassa untuvapedillä – tällaista hautaustapaa tunnetaan muualtakin.”

Karvat puolestaan saattavat kertoa myös hautaan vainajan mukana lasketusta koirasta. Eläinten kanssa hautaaminen ei ollut kivikaudella harvinaista.

Jalohaukan sulka puolestaan on voinut liittyä haudattuihin nuoliin.

”Jousi ja nuolet olivat hyvin tärkeitä sen ajan kulttuurissa. Mitä luultavimmin lapsi on nuoresta iästään huolimatta opetellut jo ampumaan.”

Tutkimuksessa kehitettiin myös uusia menetelmiä eläin- ja kasvikuitujen erottamiseksi maa-aineksesta.

Tutkimus oli osa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa Animals make identities -projektia.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä90360

Tässä ei pyritty käsittelemään/spekuloimaan sitä/sillä miksi koira on laitettu kuolleen tytön hautaan. Oletan että ko ajan uskomusten mukaan koira oli niinsanottu opas kuolleiden maailmassa joka johdatti vainullaan vaistoillaan (alitajunnan ohjaamana) kuolleen tytön oikeaan paikkaan "kuolleiden valtakunnassa".  Koiraa tarvittiin oppaaksi koska koiralla oli vainu ja vaistot tallella toisin kuin tytöllä. Koiran piti löytää vainu eli reitti kuolleiden valtakunnassa.

Myös muinaisen Egyptin ajoilta löytyy  kuvitusta koirapäinen hahmo valmistelemassa kuollutta kuolleiden valtakuntaan. 

Edelleen käytämme koiria esim luotettavina opaskoirina tällä kertaa elävässä elämässä esim sokeiden oppaina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla