Toisten patsaiden pään päälle nostettiin irrallinen kivipaasi, pukau. Kuva: Wikimedia Commons
Toisten patsaiden pään päälle nostettiin irrallinen kivipaasi, pukau. Kuva: Wikimedia Commons
Havainnekuva näyttää, miten painava pukau ehkä hivutettiin patsaan pään päälle. Kuva: Sean Hixon
Havainnekuva näyttää, miten painava pukau ehkä hivutettiin patsaan pään päälle. Kuva: Sean Hixon

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

Pääsiäissaaren kivipatsaat ovat kiehtoneet ihmisiä ja tutkijoita iät ajat. Miten kymmenien tonnien painoiset patsaat eli moait saatiin liikutettua kilometrien päässä sijaitsevilta kaivoksilta paikoilleen ja nostettua pystyyn?

Toinen mysteeri on se, miten patsaille saatiin 12 tonnia painavat kiviset hatut päähän.

Osalla patsaista oli alun perin päänsä koristeena punaisesta kivestä tehty, sylinterin muotoinen pukau, jonka on arveltu esittävän joko muinaisen pappismiehen päähinettä tai saarelaisten muinoin suosimaa hiustyyliä.

Pukau on raskas, kivinen limppu, joka ei ollut kiinteä osa muuta patsasta. Se asennettiin moain päähän erikseen. Pukaut valmistettiin eri kaivoksella kuin itse patsaat, ja nekin pyöriteltiin ympäri saarta kilometrien päähän itse patsaiden luo.

Binghamtonin yliopiston antropologian professori Carl Lipo kollegoineen uskoo nyt ratkaisseensa sen, miten pukau nostettiin paikalleen.

Tutkijoiden teoria on, että pystytettyä patsasta vasten rakennettiin maa-aineksesta ja kivistä pitkä ramppi, jota pitkin pukau rullattiin ylös kasvikuidusta punottujen köysien avulla.

Tässä olisi hyödynnetty niin sanottua parbuckling-tekniikkaa, jonka avulla myöhempinä aikoina on nostettu kumoon kellahtaneita laivoja, muun muassa karille ajanut Costa Concordia.

Yksinkertaisessa tekniikassa vedetään pitkä köysi kiven ali, köyden alempi pää kiinnitetään rampin yläpäähän ja kivi pyöritellään ramppia ylös köyden toisesta päästä vetämällä. Samalla tekniikalla on keskiajalla liikuteltu raskaita tynnyreitä.

Rampin yläpäässä pukau kellautettiin sitten patsaan päähän.

”Tämä tapa vaatii kaikkein vähiten vaivaa. Se oli yksinkertainen ja elegantti ratkaisu, joka minimoi sekä resurssien että energian käytön”, professori Lipo sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen hattujen siirrosta julkaisi Journal of Archaeological Science.

Rasvaperse
Seuraa 
Viestejä576
Liittynyt26.5.2016

Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Pääsiäissaarella on asunut erittäin älykäs intiaaniheimo. He hakkasivat vehmaan saarensa paljaaksi pystyttääkseen entistä useampia jylhiä typeriä kivipatsaita. Jossain vaiheessa, kun patsaita oli riittävästi, he huomasivat että oho, tuli hakattua saaren luonto putipuhtaaksi. Mutta patsaat jäivät nykyihmisen töllisteleväksi. Pääsiäissaarella on tapahtunut se, mitä ihmiskunta on itselleen tekemässä. Sahaa itseltään oksan pois. On pöyrityttävää, kuinka muun muassa luontodokumeteissa siirretään...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä