Ahu Akivin kivipatsaat tähyävät Tyynellemerelle. Perimätiedon mukaan ne esittävät Pääsiäissaaren ensimmäisiä tutkimusmatkailijoita. Ehkä uteliaisuus houkutteli purjehtimaan Etelä-Amerikkaan asti. Kuva: Jantoniov / Wikimedia Commons
Ahu Akivin kivipatsaat tähyävät Tyynellemerelle. Perimätiedon mukaan ne esittävät Pääsiäissaaren ensimmäisiä tutkimusmatkailijoita. Ehkä uteliaisuus houkutteli purjehtimaan Etelä-Amerikkaan asti. Kuva: Jantoniov / Wikimedia Commons

Asukkaissa on Amerikan intiaanien dna:ta, mutta miten se heihin joutui?

Maailman eristynein asuttu maatilkku ei päästä tutkijoita helpolla. Aina kun Pääsiäissaaren vaiheista selviää jotain, herää uusia kysymyksiä. Tällä kertaa on kyse rapanuiden, saaren polynesialaisten asuttajien, yhteyksistä Amerikkaan.

Tanskan luonnontieteellisen museon geneetikot Anna-Sapfo Malaspinas ja Eske Willerslev ovat tutkimusryhmänsä kanssa verranneet 27 rapanuin perimää muun muassa kiinalaisten, borneolaisten, polynesialaisten, eurooppalaisten ja alkuperäisten amerikkalaisten perimään. Current Biology -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan rapanuit on tehty kolmesta dna:sta. Heissä on 76 prosenttia polynesialaista, 16 prosenttia eurooppalaista ja 8 prosenttia intiaania.

Eurooppalainen perimä on helppo selittää. Hollantilaiset tutkimusmatkailijat löysivät saaren 1700-luvulla, ja 1800-luvulla useat täkäläiset maat harjoittivat siellä orjakauppaa. Vertailunkin mukaan eurooppalainen aines on juuri tältä ajalta.

Mysteeri on intiaanien dna.

Rapanuiden ja Amerikan alkuperäiskansojen kontakteista on puhuttu pitkään, ja heidän perimästään on aiemminkin löytynyt yhtäläisyyksiä. Geenien vaihdon ajankohta on kuitenkin jäänyt epävarmaksi. Väestöt saattoivat kohdata vasta sen jälkeen, kun eurooppalaiset olivat nostaneet saaren maailmankartalle.

Arkeologiset löydöt ovat viitanneet varhaisempiin yhteyksiin, ja niille tulee nyt tukea. Genomien vertailu osoittaa, että seksiä on harrastettu keskiajalla, jossakin kohtaa vuosien 1280 ja 1495 välillä. Kysymys kuuluu: missä rapanuit ja intiaanit kohtasivat?

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko Etelä-Amerikasta saapui ihmisiä Pääsiäissaareen tai saaresta veneiltiin Etelä-Amerikkaan, muttei jääty sinne vaan palattiin.

Tutkijat pitävät jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä. Saattoi käydä niin, etteivät polynesialaiset lopettaneetkaan Tyynenmeren tutkimuksiaan päästyään valtavan saaristonsa ääriin, vaan jatkoivat retkiään ja tulivat käyneeksi Etelä-Amerikassa.

Tutkijat viittaavat 2000-luvulla tehtyihin tietokonesimulaatioihin, joiden mukaan Pääsiäissaaresta päätyy helposti Etelä-Amerikkaan, olkoonkin, että välissä on yli 4 000 kilometriä merta. Sen sijaan Etelä-Amerikasta matkaan laittautuva enemmin ohittaa Pääsiäissaaren kuin osuu sinne, niin syrjäinen saari on.

Otaksumilla ei kuitenkaan voi asiaa ratkaista. Vierailusuunnan varmistaminen vaatii vielä paljon työtä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Pääsiäissaaren mysteeri jatkuu: kuka kävi vieraissa?

Juu, Heyerdahl sen kävelytyksen ensimmäisenä suoritti. Minulla on asiasta 80-luvulla kirjoitettu kirjakin kuvineen. Sitä en nyt itsekään muista enkä tiedä että tekikö H. konkreettisen reissun Etelä-Amerikasta P-saarelle (ehkä ei?), mutta hänellä oli näkemys että E-Amerikasta on tultu P-saarelle ja ns. pitkäkorvat saarelaisten keskuudessa olivat intiaanien jälkeläisiä. Toisaalta kun kyseiset pitkäkorvat olivat usein punatukkaisia, niin ihan kestä tahasta intiaanista ei välttämättä ollut kyse,...
Lue kommentti
syytinki
Seuraa 
Viestejä9190
Liittynyt18.8.2008

Pääsiäissaaren mysteeri jatkuu: kuka kävi vieraissa?

Rousseau 24.10.2014 klo 22:49 syytinki 24.10.2014 klo 18:49 Mikähän siinä oikein on, että Thor Heyerdahl unohdellaan. Ensin joku teki reissun muka ekana ja Heyerdahl:n kaislareissu unohdettiin. Oliko tuo sitten kuitenkin tunnettu vain Pohjoismaissa. Joka tapauksessa. Thor Heyerdahl:n teoria on sitten todistettu oikeaksi. Varmaan se ettei hänellä (käsittääkseni?) ollut akateemista koulutusta tahi oppiarvoa. Vai liekö saanut elämäntyöstään sitten vanhana jonkinlaisen tunnustuksen? Mutta jos olisi...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä