Kun on aikaa, älyämme, että vähemmän on enemmän. Kuva: Shutterstock
Kun on aikaa, älyämme, että vähemmän on enemmän. Kuva: Shutterstock

Ajatusten rönsyily on ihmiselle luontaista, vaikka yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on usein paras.

Varsinkin paineen alla tapaamme tehdä asioista monimutkaisempia kuin on tarpeen, osoittaa uusi Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Täsmällisemmin sanoen lähestymme ongelmia mieluummin lisäämällä niihin asioita kuin vähentämällä asioita.

Virginian yliopiston tutkijat valaisivat ihmisen ajattelun vinoumia nokkelassa koesarjassa. He panivat koehenkilöt leikkimään Lego-palikoilla. Tehtävä oli tasapainottaa erilaisia rakennelmia. Suurin osa lisäsi paloja, vaikka helpointa olisi ollut vain poistaa yksi ainut pala. Tässä esimerkki:

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuvan rakennelmassa ”katto” on vain yhden palan varassa takakulmastaan. Katolle pitää pystyä asettamaan tiiliskivi ilman, että se kippaa. Mitä teet?

Lisäksi kerrottiin vain, että jokaisen palan lisääminen maksaa kymmenen senttiä.

Valtaosa koehenkilöistä ratkaisi ongelman lisäämällä paloja kaikkiin nurkkiin, vaikka se maksoi.

Toinen ryhmä sai eteensä saman tehtävän ja ohjeistuksen, mutta heille täsmennettiin lisäksi, ettei palojen poistaminen siis maksa mitään.

Aivan! Nyt suurin osa hoksasikin, että helpointa on vain ottaa nurkkapala pois ja kiinnittää katto uudestaan alustalle.

”Kun ihmiset yrittävät parantaa jotakin, he eivät ensimmäisenä ajattele karsimista, ellei heitä jotenkin vinkata siihen suuntaan”, sanoo käyttäytymistieteilijä Gabrielle Adams Virginian yliopistosta Science News -verkkosivustolla.

Palikkatesteihin osallistui 200 yliopisto-opiskelijaa. Kaikkiaan tutkimuksessa tehtiin kahdeksan eri koetta, joissa oli mukana yhteensä 1 600 koehenkilöä.

Yksi tehtävä oli esimerkiksi suunnitella minigolf-rataa uusiksi joko lisäämällä tai karsimalla siitä jotain.

Kaikkien kokeiden tulokset olivat samansuuntaisia. Valtaosa koehenkilöistä päätyi tekemään asioista monimutkaisempia.

”Päätöksiä tehdessään ihmiset nojaavat helppoihin ja nopeisiin ajattelun oikoteihin varsinkin, jos henkinen kuormitus häiritsee nokkelampien ratkaisujen keksimistä”, tutkijat kirjoittavat.

Jos ihmiselle siis on luontaista lähestyä ongelmia lisäämällä kokonaisuuteen asioita, paineen alla he todennäköisesti toimivat näin, uumoilevat tutkijat – ja osoittavat tämän seuraavassa kokeessaan.

Tällä kertaa tehtävä oli seuraavanlainen:

Koehenkilöiden piti saada yllä olevista kuvioista symmetrisiä. Värillisiä ruutuja saattoi lisätä tai poistaa klikkaamalla niitä hiirellä. Ohjeena oli lisäksi, että kuviot piti saada valmiiksi mahdollisimman vähillä klikkauksilla.

Jokaisessa kuviossa lyhin reitti symmetriaan on vain poistaa ylimääräinen tilke kuviosta. Moni hoksasikin tämän, kun saivat ajatella rauhassa. Sitten tehtävää vaikeutettiin.

Ruudun yläreunassa juoksi numerosarja, ja koehenkilöiden piti painaa nappia aina, kun he näkivät numeron viisi. Samalla he yrittivät ratkoa symmetriapulmaa.

Tässä testiryhmässä koehenkilöt ryhtyivät spontaanisti täyttämään kuvioita symmetrisiksi lisäämällä niihin tilkettä. He siis ratkoivat ongelmaa vaikeammin, jos heidän keskittymistään häirittiin.

”Yksinkertaiset ratkaisut vaativat enemmän ajattelua”, tiivistää psykologian apulaisprofessori Benjamin Converse Virginian yliopiston tiedotteessa.

Tutkimusta vetänyt käyttäytymistieteilijä Leidy Klotz sanoo, että ihmiset ovat kautta historian tunteneet vetoa erilaisiin minimalistiseen ajatteluun kehottaviin viisauksiin, nykymaailmasta esimerkkinä vaikkapa roinattoman elämän onnellisuutta ylistävä konmari-trendi.

Yleisnero Leonardo Da Vincin kerrotaan aikanaan sanoneen, että runo ei ole täydellinen silloin, kun siihen ei ole enää mitään lisättävää vaan silloin, kun siitä ei voi enää poistaa mitään.

”Se, että meitä pitää muistuttaa tällaisesta, tarkoittaa, ettemme luonnostaan ajattele näin”, Klotz kertoo Nature-tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla