Kehon korjaus toimii päivällä nopeammin kuin yöllä.
Kehon korjaus toimii päivällä nopeammin kuin yöllä.

Syynä on solujen sisäinen kello.

Jos loukkaa itsensä, se kannattaa tehdä valoisaan aikaan. Uusi tutkimus osoittaa, että ihon vauriot paranevat jopa 60 prosenttia nopeammin, jos ne ovat syntyneet päivällä.

Hormonit ja solujen aineenvaihdunta noudattavat sisäisen kellon tarkkaa vuorokausirytmiä. Nyt on ensi kertaa osoitettu, että sisäinen kello säätelee myös haavojen paranemista.

Tutkijat aiheuttivat hiirille ihovaurioita ja huomasivat, että ne paranivat lähes kaksi kertaa tehokkaammin, jos ne syntyivät päivällä eli kokeessa aamukahdeksan ja iltakahdeksan välillä.

Sama päti soluviljelmiin. Ihon sidekudossolut korjasivat päivällä syntyneet vauriot paljon nopeammin. Erot haavojen kuroutumisessa solutasolla näkyvät tutkijoiden videolla selkeästi.

Sama havaittiin ihmisillä. Päivällä syntyneet palovammat näyttivät parantuvan jopa 60 prosenttia nopeammin kuin yöllä syntyneet.

Ihmisiä ei vahingoitettu tutkimuksessa, vaan tutkijat saivat käyttöönsä tiedot 118 palovammoja saaneesta potilaasta Englannissa. Haavojen parantuminen laskettiin näiden tietojen perusteella.

Pimeällä saadut palovammat paranivat 95-prosenttisesti 27 päivässä, kun päivällä saadut paranivat keskimäärin 17 päivässä.

Syy tähän on se, että päivällä ihosolut näyttävät liikkuvan nopeammin vauriokohtaan tekemään korjauksia. Solujen sisällä lisääntyy vaurioiden korjaukseen ja liikkumiseen liittyvien proteiinien toiminta, erityisesti aktiinin. Aktiini muodostaa pitkiä säikeitä, jotka tukevat solujen rakennetta.

Samoin ihon tärkeintä rakenneproteiinia kollageenia muodostui vauriokohtaan päivällä paljon enemmän.

Tutkija John O'Neill Cambridgen yliopiston molekyylibiologian laboratoriosta arvelee, että kehomme on kehittynyt korjaamaan vauriot silloin, kun niitä todennäköisimmin syntyy, siis päivällä.

Tutkijat pystyivät huijaamaan sisäistä kelloa sekä hiirillä että soluviljelmillä niin, että korjaus tehostui. Hiirten vuorokausirytmiä sekoitettiin laboratorion valaistusta muuttamalla. Solujen sisäistä kelloa rukattiin siihen vaikuttavilla kemikaaleilla.

Tämä voisi tehostaa myös leikkaushaavojen paranemista, tutkijat uskovat.

JPI
Seuraa 
Viestejä23773
Liittynyt5.12.2012

Päivällä saatu vamma paranee nopeammin kuin yöllä syntynyt

MrNewTime2 kirjoitti: Tuohon saattaa vaikuttaa myös sellainen asia että päivällä Auringosta tuleva energia ei ole työntynyt Maapallon läpi. Nyt kun Joulu lähestyy, niin haavoista ei kannata huolestua sillä Maa joutuu Auringon ja galaksin keskustan väliin eli kyllä työntyy ikihömppää että ropisee. Lainaus: Onkohan paranemisnopeuksissa eroja niiden ihmisten suhteen jotka elävät lähellä napa-alueita?!? MrNewTime Joo, ainakin Kuopijjossa on yks joka ei parane ollenkaan. 😂
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Geenimuoto näyttää torjuvan diabetesta ja tekevän sen kantajista pitkäikäisempiä.

Sattumanvarainen muutos yhdessä ainoassa geenissä näyttää olleen hyödyksi amerikkalaisille amisseille. Geenimuutos näyttäisi pidentävän elämää.

Vanhoillisia kristittyjä oppeja noudattavat amissit ovat tunnettuja siitä, että he elävät eristyksissä modernista yhteiskunnasta. He eivät yleisesti ottaen halua hyödyntää nykymaailman mukavuuksia kuten autoja ja sähköä.

Yhdysvaltalaisen Chicagon Northwestern-yliopiston tutkijat selvittivät erään Indianan osavaltiossa elävän amissiyhteisön jäsenten geeniperimää.

He havaitsivat, että osalla amisseista on mutaatio geenissä, joka vaikuttaa ikääntymiseen. Tästä kirjoittaa muun muassa New Scientist.

Tämä serpine1-niminen geeni tuottaa pai1-proteiinia, joka on yhdistetty solujen nopeampaan vanhenemiseen.

Osalla amisseista on kuitenkin mutaatio tässä geenissä, jolloin kyseistä proteiinia syntyy puolet vähemmän kuin tavallisesti. Tutkijat laskevat mutaation syntyneen kuusi sukupolvea sitten.

Tutkijat huomasivat, että ne amissit, joilla oli vähintään yksi kopio tästä muuttuneesta geenistä, elivät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin muut, tyypillisesti 85-vuotiaiksi.

Samoin heidän kromosomiensa päissä olevat telomeerit olivat kymmenen prosenttia pidemmät kuin muilla. Telomeerit lyhenevät hieman joka kerta, kun solut jakautuvat, kunnes ne lopulta kuluvat loppuun.

Heidän paastoverensokerinsa oli myös 30 prosenttia alempi kuin verrokeilla, eikä yksikään tutkituista geenin kantajista sairastunut diabetekseen.

Seitsemän prosenttia niistä, joilla tätä geenimuunnosta ei ollut, sairastivat diabetesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 177 henkilöä, joista 43 henkilöllä oli kyseinen muunnos geenistä.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä, mutta voi olla, että pai1-proteiinin tuotanto on yhteydessä ihmisen ikääntymiseen.

Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Sokeritutkimus haudattiin, kun tulokset eivät miellyttäneet. Kuva: Markku Niskanen

Sokeriteollisuuden tutkimusjärjestö hautasi tutkimuksen, joka uhkasi osoittaa sokerin yhteyden sydäntauteihin ja syöpään hiirillä.

Sokeriteollisuuden vaikutuskeinot ovat Yhdysvalloissa 1960-luvulla olleet varsin samanlaiset kuin tupakkateollisuudella, paljastaa Kalifornian yliopistossa San Franciscossa työskentelevien tutkijoiden löydös.

Tutkijat saivat käsiinsä arkistoista vanhoja, sokeriteollisuuden sisäisiä asiakirjoja.

Asiakirjat osoittavat, että sokeriteollisuutta edustava Sugar Research Foundation rahoitti aluksi eläinkokeita, joissa oli tarkoitus selvittää sokerin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kun hiirikokeissa alkoi ilmetä, että sokeri todella voi olla haitallista, nostaa veren rasva-arvoja ja saattaa olla yhteydessä jopa virtsarakon syöpään koe-eläimillä, teollisuus veti rahoituksen pois – ja hautasi tulokset kaikessa hiljaisuudessa.

Tutkimusryhmä julkaisi raporttinsa torstaina PLoS Biology -tiedelehdessä.

Sokerin ja tärkkelyksen vaikutuksia veren rasva-arvoihin tutkitaan yhä. 1960-luvun lopulle tultaessa alkoi kuitenkin kertyä tietoa siitä, että sokeri voisi olla haitallisempaa sydämelle kuin tärkkelys.

Sokerisäätiö palkkasi Birminghamin yliopiston tutkijan W. F. R. Poverin selvittämään asiaa eläimillä.

Pover havaitsi ensinnäkin, että sokeri nosti veren triglyseridi- eli rasva-arvoja hiirillä. Ihmisillä veren kohonnut triglyseridi voi lisätä riskiä sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin.

Toisekseen hiirten virtsassa oli entsyymiä, joka tutkimuksissa oltiin yhdistetty virtsarakon syöpään.

Kun sokeriteollisuus sai alustavia tuloksia nähtäväkseen, se päätti keskeyttää koko tutkimushankkeen vuonna 1969. Poverin tuloksia ei koskaan julkaistu.

Teollisuuden sisäisessä muistiossa todetaan tutkimuksen olevan ensimmäinen, joka osoittaa biologisia eroja sokeria ja tärkkelystä syöneiden hiirien välillä.

Sekä tohtori Pover että tutkimuksen rahoituksesta ja katkaisusta päättänyt johtaja John Hickson ovat jo kuolleet.

Löytyneiden muistioiden mukaan Hickson kertoi kollegoilleen vuonna 1970 muista tutkimuksista, joista saataisiin ”teollisuuden kannalta arvokasta ja hyödyllistä tietoa”.

Poverin tutkimuksen arvoa teollisuudelle hän kuvaili ”nollaksi”.

Sokeriteollisuuden kannalta kiusalliset asiakirjat löysi Kalifornian San Franciscon yliopiston hammaslääketieteen apulaisprofessori Christin E. Kearns. Selvitystyössä olivat myös hänen kollegansa Dorie Apollonio ja Stanton Glantz.

Sama kolmikko osoitti viime vuonna niin ikään salassa pysyneiden asiakirjojen perusteella, että sokeriteollisuus maksoi vuonna 1967 Harvardin yliopiston tutkijoille 50 000 dollaria, jotta he kirjoittaisivat sokerin kannalta myönteisen tutkimuksen.

Poverin tutkimuksen aikoinaan tilannut ja torpannut sokeriteollisuuden järjestö SRF on nykyisin Sugar Association. Se julkaisi myös oman vastineensa tutkijoiden löydöksiin.

Sugar Association sanoo tutkijoiden olevan ”tunnettuja sokeriteollisuuden kriitikkoja” ja että Poverin tutkimusta olisi ollut tarkoitus aikoinaan jatkaa toisen tahon rahoituksella.

”Syistä, joita emme tiedä, näin ei tapahtunut”, vastineessa kirjoitetaan.