Kehon korjaus toimii päivällä nopeammin kuin yöllä.
Kehon korjaus toimii päivällä nopeammin kuin yöllä.

Syynä on solujen sisäinen kello.

Jos loukkaa itsensä, se kannattaa tehdä valoisaan aikaan. Uusi tutkimus osoittaa, että ihon vauriot paranevat jopa 60 prosenttia nopeammin, jos ne ovat syntyneet päivällä.

Hormonit ja solujen aineenvaihdunta noudattavat sisäisen kellon tarkkaa vuorokausirytmiä. Nyt on ensi kertaa osoitettu, että sisäinen kello säätelee myös haavojen paranemista.

Tutkijat aiheuttivat hiirille ihovaurioita ja huomasivat, että ne paranivat lähes kaksi kertaa tehokkaammin, jos ne syntyivät päivällä eli kokeessa aamukahdeksan ja iltakahdeksan välillä.

Sama päti soluviljelmiin. Ihon sidekudossolut korjasivat päivällä syntyneet vauriot paljon nopeammin. Erot haavojen kuroutumisessa solutasolla näkyvät tutkijoiden videolla selkeästi.

Sama havaittiin ihmisillä. Päivällä syntyneet palovammat näyttivät parantuvan jopa 60 prosenttia nopeammin kuin yöllä syntyneet.

Ihmisiä ei vahingoitettu tutkimuksessa, vaan tutkijat saivat käyttöönsä tiedot 118 palovammoja saaneesta potilaasta Englannissa. Haavojen parantuminen laskettiin näiden tietojen perusteella.

Pimeällä saadut palovammat paranivat 95-prosenttisesti 27 päivässä, kun päivällä saadut paranivat keskimäärin 17 päivässä.

Syy tähän on se, että päivällä ihosolut näyttävät liikkuvan nopeammin vauriokohtaan tekemään korjauksia. Solujen sisällä lisääntyy vaurioiden korjaukseen ja liikkumiseen liittyvien proteiinien toiminta, erityisesti aktiinin. Aktiini muodostaa pitkiä säikeitä, jotka tukevat solujen rakennetta.

Samoin ihon tärkeintä rakenneproteiinia kollageenia muodostui vauriokohtaan päivällä paljon enemmän.

Tutkija John O'Neill Cambridgen yliopiston molekyylibiologian laboratoriosta arvelee, että kehomme on kehittynyt korjaamaan vauriot silloin, kun niitä todennäköisimmin syntyy, siis päivällä.

Tutkijat pystyivät huijaamaan sisäistä kelloa sekä hiirillä että soluviljelmillä niin, että korjaus tehostui. Hiirten vuorokausirytmiä sekoitettiin laboratorion valaistusta muuttamalla. Solujen sisäistä kelloa rukattiin siihen vaikuttavilla kemikaaleilla.

Tämä voisi tehostaa myös leikkaushaavojen paranemista, tutkijat uskovat.

JPI
Seuraa 
Viestejä24168
Liittynyt5.12.2012

Päivällä saatu vamma paranee nopeammin kuin yöllä syntynyt

MrNewTime2 kirjoitti: Tuohon saattaa vaikuttaa myös sellainen asia että päivällä Auringosta tuleva energia ei ole työntynyt Maapallon läpi. Nyt kun Joulu lähestyy, niin haavoista ei kannata huolestua sillä Maa joutuu Auringon ja galaksin keskustan väliin eli kyllä työntyy ikihömppää että ropisee. Lainaus: Onkohan paranemisnopeuksissa eroja niiden ihmisten suhteen jotka elävät lähellä napa-alueita?!? MrNewTime Joo, ainakin Kuopijjossa on yks joka ei parane ollenkaan. 😂
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5758
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.