Tutkittu dna löytyi paleointiaanin kallon poskihampaasta vedenalaisesta Hoyo Negron luolasta  Jukatanin niemimaalta Meksikosta. Kuva: Paul Nicklen / National Geographic
Tutkittu dna löytyi paleointiaanin kallon poskihampaasta vedenalaisesta Hoyo Negron luolasta Jukatanin niemimaalta Meksikosta. Kuva: Paul Nicklen / National Geographic

Ulkonäkö on hämännyt, mutta dna paljasti totuuden. Katso video löytöluolasta.

Jääkauden aikana yli 13 000 vuotta sitten Amerikkaan ilmaantui paleointiaaneja, jotka luiden perusteella olivat erinäköisiä kuin nykyiset Amerikan alkuperäiskansat. On ollut epäselvää, mistä paleointiaanit tulivat ja olivatko he alueen myöhemmille ihmisille sukua.

Nyt meksikolaisesta vedenalaisesta luolasta löytyi hyvin säilynyt, vähintään 12 000 vuotta vanha nuoren naisen luuranko, josta tutkijat saivat kerätyksi dna:ta. Sen perusteella paleointiaanit olivat kuin olivatkin samaa perua kuin nykyintiaanit. Yhdysvaltalaisten, meksikolaisten, kanadalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden tulokset julkaisi Science-lehti.

Amerikan nykyiset alkuperäiskansat polveutuvat dna:nsa perusteella muinaisista siperialaista. Heidän päätellään vaeltaneen Aasiasta Pohjois-Amerikkaan jääkauden aikana, kun merenpinta oli jäätiköihin sitoutuneen vesimäärän takia matalalla ja Beringinsalmi Beringian maakannaksena.

Jääkaudenaikaisten kallonluiden ja hampaiden perusteella paleointiaanit kuitenkin poikkesivat anatomialtaan nykykansoista sen verran, että Amerikan asutushistoriaa on vaikea kirjoittaa ilman arveluja monista eri alkuperistä.

Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi paleointiaaninaisen kalloa, joka löytyi luolasta Jukatanin niemimaalta Meksikosta. Luola oli ollut jääkaudella kuivillaan, ja silloin sinne oli pudonnut kuolemaan muun muassa sapelihammaskissoja, puumia ja ilveksiä sekä tämä 15–16-vuotias tyttö. Sittemmin luola on täyttynyt vedellä, ja nykyisin sinne pääsee vain sukelluslaitteiden turvin.

Kallon poskihampaasta tutkijat saivat kerätyksi dna:ta, ja mitokondrio-dna:sta löytyi Amerikan nykyisille alkuperäiskansoille tyypillisiä markkereita.

Jo tätä ennen on löydetty paleointiaanilasten dna:ta, ja se on osoittanut vastaavan yhteyden nykyintiaaneihin. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun dna kerättiin kallosta, jossa oli aikuisille paleointiaaneille ominainen anatomia.

Erilainen ulkonäkö ei siis merkitse, että paleointiaanit olisivat eri perua. Todennäköisesti paleointiaanit lähtivät samoista Itä-Beringiassa asuneista kantaväestöistä kuin nykyintiaanit mutta edustivat eriaikaisia, hieman erinäköisiksi kehittyneiden ihmisten muuttoaaltoja.

Kallo löytyi tämän valtavan kalkkikivikammion pohjalta. Kuva: Roberto Chavez Arce

Videolla pääset sukeltajien mukana löytöpaikalle. Kuvaus ja editointi: Alberto Nava Blank

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä