Egyptiläisten muumioiden palsamointiin käytetty öljy oli peräisin seetristä eikä katajista, kuten on uskottu. Öljyn säilöntäteho puolestaan piilee guaiacol -nimisessä yhdisteessä, kertoo

Egyptiläisten muumioiden palsamointiin käytetty öljy oli peräisin seetristä eikä katajista, kuten on uskottu. Öljyn säilöntäteho puolestaan piilee guaiacol -nimisessä yhdisteessä, kertoo Nature.

Palsamoinnista ei ole säilynyt alkuperäisiä kuvauksia, mutta egyptologit ovat päätelleet, että öljy uutettiin katajanmarjoista, joita on tavattu hautakammioista ja jopa muumioiden kädestä. Saksalaistutkijat tekivät kautta aikain ensimmäisen kemiallisen analyysin palsamointiöljystä. Näyte saatiin ruukusta, joka löytyi 3 500 vuotta sitten kuolleen Saankh-kare -muumion haudasta Deir-el-Baharista. Kaasukromatografia paljasti öljyn alkuperäksi seetrin. Sen sisältämää tehoainetta, guaiacol -yhdistettä, on ilmeisesti saatu tervanpolton sivutuotteena. Kuivatislauksen alussa ennen varsinaista tervaa tihkuu nestettä, jota antiikin historiantutkija Plinius vanhempi kutsui teksteissään ruumiiden palsamointiin käytetyksi "seetrimehuksi".

Guaiacol osoitti tehonsa myös käytännön kokeessa. Tutkijat sivelivät ainetta porsaan luihin ja pitivät niitä 35 vuorokautta huoneenlämmössä. Luut säilyivät erittäin hyvin. Guaiacolin sukulaisaineita, kreosootteja, käytetään nykyisin lihan pikasavustuksessa. Kreosoooteilla on myös kyllästetty puhelin- ja sähköpylväitä sekä ratapölkkyjä.