Kuva: <span class="photographer">Wikimedia Commons</span>
Kuva: Wikimedia Commons

Suolistossa elää sekasyöjän bakteeristo.

Isopanda syö luonnossa suurimmaksi osaksi bambua. Pandan ruuansulatuselimistö ei ole kuitenkaan pitkän lajinkehityksen aikana sopeutunut kasvisravintoon, ei ainakaan suolistobakteerien perusteella, vahvistaa kiinalainen tutkimus.

Tutkijat seurasivat vuoden ajan 45 isopandan ravinnonsaantia ja analysoivat niiden ulosteista löytyviä pieneliöitä. Niiden perusteella pandojen ruuansulatuselimistö on erilainen kuin muilla kasvinsyöjillä.

Isopandan ruuansulatus ei bakteerivalikoiman perusteella hajota kasveissa olevaa selluloosaa tehokkaasti. Isopandan ulosteissa ei ollut selluloosaa hajottavia bakteereja, jollaisia tapaa olla kasvinsyöjien elimistössä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muinaiset isopandat ilmeisesti alkoivat syödä bambua jo yli kaksi miljoonaa vuotta sitten. Silti isopandojen suoliston pieneliöstö muistuttaa muiden kaikkiruokaisten ja lihaa syövien eläinten kuten karhujen pieneliöstöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Isopanda Ailuropoda melanoleuca tavataan luokitella karhujen heimoon.

Verkkolehdessä mBio julkaistun tutkimuksen mukaan pandan ruuansulatuksen piirteet voivat vaikuttaa lajin menestymiseen evoluutiossa.

Yhdysvaltalainen tutkija Jonathan Eisen kuitenkin huomauttaa Naturen uutissivustolla, että vaikka havaitut mikrobit näyttävät samoilta kuin lihansyöjillä, niiden toiminta on voinut evoluution aikana muuttua. Pandojen on tosin aikaisemminkin todettu sopeutuneen huonosti bambunsyöntiin.

Isopandoja elää luonnossa luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan runsaat 1 800. Ne elävät vuoristoisilla alueilla Keski-Kiinassa. Eläintarhoissa niitä on noin 300.

Pandat käyttävät syömiseen noin neljätoista tuntia päivässä, ja sinä aikana ne syövät tutkimuksen mukaan yli kaksitoista kiloa bambua. Ne kuitenkin sulattavat nielemästään ruuasta vain noin 17 prosenttia. Pandat ovat huonoja lisääntymään ja uhanalaisia.

käyttäjä-3688
Seuraa 
Viestejä32

Tämä voi olla luokkaa "tieteen mukaan mehiläinen ei pysty lentämään", joskin mehiläisen lento pystyttiin viimeinkin vasta 2000-luvulla selittämään.

Mitäpä jos pelkkä bambu ei olekkaan pandan ainut ravinto? Ehkä panda käyttää myös bambussa elävät hyönteiset, toukat ja muut eliöt hyväksi. Tämä vain ilmaan heitettynä ajatuksena.

Olisiko syy pandojen huonoon lisääntymiseen eläintarhoissa tarjottu ravinto? Ehkä eläintarhassa tarjottu bambu ei sisällä samoja eliöitä kuin mihin bandat ovat tottuneet?

Vierailija

Hmm... ehkä ne vain seuraavat toistensa esimerkkiä, tai pitävät perinteitä yllä. ''Näin ollaa aina tehty ja näin tullaapi aina tekemää'' :l

Kumma silti jos suolisto ei ole vielä tottunut bambuun. Ehkä sen ei ole tarvinnut ''tottua''?

Sisältö jatkuu mainoksen alla