Koronavirus tuli uniin. Kuva: Shutterstock
Koronavirus tuli uniin. Kuva: Shutterstock

Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen vastaajista yli neljännes näki tavallista enemmän pahoja unia keväällä.

Koronavirus hallitsi suomalaisten unimaailmaa poikkeusolojen aikana keväällä, paljastaa HS:n ja Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmän unikysely.

Unissa toistuivat usein muun muassa kuolema, työnteko ja väkijoukot sekä halaukset.

Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Frontiers in Psychology -tiedelehdessä. Se perustuu Helsingin Sanomissa toukokuussa tehtyyn kyselyyn pandemia-ajan unista ja nukkumisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kyselyyn vastanneista yli puolet nukkui poikkeustilan aikana enemmän kuin tavallisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimusta johtaneen professori Anu-Katriina Pesosen mukaan unista toiseen toistuvat sisällöt luovat kuvaa yhteisön yhteisestä kokemuksesta.

”Tulokset antavat jopa mahdollisuuden spekuloida, että unien näkeminen poikkeuksellisissa oloissa on eräänlainen kollektiivisen jaetun tietoisuuden muoto.”

Tuloksista tekee Pesosen mukaan poikkeuksellisen kiinnostavia niiden ajankohtaisuus. Kysely toteutettiin pandemian aiheuttaman poikkeustilan kuudennella viikolla. Vastaukset olivat kiinni hetkessä.

Unien kuvaukset purettiin sanojen tasolla osiin, niin sanottuihin uniassosiaatioihin. Ne voi ajatella unten rakennuspali­koiksi.

Uniassosiaatioita voivat olla eri toiminnot, kuten halaukset ja kättely, mutta myös tunteet, kuten virhe tai unohdus sekä erilaiset tapahtumapaikat, kuten koti tai väkijoukot.

Unien uniassosiaatioiden suhteet toisiinsa kirjattiin ylös. ­Sitten tekoäly järjesteli assosiaa­tioita niiden keskinäisten viittaussuhteiden avulla joukoiksi, jotka nimettiin uniklustereiksi.

Menetelmällä voi tarkastella, miten eri teemat kytkeytyvät unissa yhteen.

Esimerkiksi uniklusterissa ”Turvavälin huomiotta jättäminen” on sana-assosiaatioita kuten virhe-halaus, halaus-kättely, kättely-rajoittaminen, kättely-etäisyys, turvaväli-unohdus, väkijoukko-rajoittaminen ja väkijoukko-juhlat.

Yli puolet painajaismaisiksi luettavista klustereista liittyi pandemiaan.

Lähestymistapa oli uusi, Pesonen kertoo. Perinteisesti unia on analysoitu tarinoina.

”Nähdäksemme menetelmä kuvaa melko hyvin, miten unet rakentuvat eri palikoista. Seuraamalla näitä loimme kuvan aiheista, joista kyselyyn vastaajat uneksivat poikkeusoloissa.”

Tutkimus tarjosi tietoa ihmisten nukkumistavoista ja stressistä poikkeusoloissa.

Noin kymmenellä prosentilla vastaajista oli normaalia vai­keampaa nukahtaa. Yli neljänneksellä oli tavallista useammin painajaisia.

Yli puolet vastaajista kertoi stressin lisääntyneen. Stressi oli yhteydessä pahoihin uniin.

Eniten stressaantuneilla oli enemmän pandemia-aiheisia unia.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi yli 4 000 Helsingin Sanomien lukijaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla