Viime vuonna pandemia vähensi etenkin liikenteen päästöjä. Kuva: Shutterstock
Viime vuonna pandemia vähensi etenkin liikenteen päästöjä. Kuva: Shutterstock

Ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus jatkaa silti kasvuaan.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät viime vuonna maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo tuore tutkimus. Lasku johtuu pääosin koronaviruspandemian aiheuttamista sulkutoimista ympäri maailmaa.

Globaalit hiilidioksidipäästöt vähenivät viime vuonna noin 2,6 gigatonnilla ja olivat noin 34 gigatonnia. Pudotus on suurin, mitä on koskaan mitattu.

Suomessa laskua oli kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan 6,7 prosenttia. Se on vähemmän kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin. Hiilidioksidipäästöt vähenivät EU:ssa keskimäärin 9,6 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Eniten kutistuivat liikenteen päästöt. Työmatkaliikenne on vähentynyt merkittävästi, ja kansainväliset matkailijavirrat ovat tyrehtyneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päästöt olivat viime vuoden lopulla yhä noin seitsemän prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2019, paljolti juuri liikenteen päästöjen vähenemisen takia.

Tutkimuksen julkaisi keskiviikkoiltana Nature Climate Change -tiedelehti. Sen on kirjoittanut kansainvälinen ryhmä, jota johtaa brittiläisen East Anglian yliopiston ilmastonmuutoksen tutkimuksen professori Corinne Le Quéré.

Laskelmat perustuvat Global Carbon Project -ryhmän analyysiin useista tutkimuksista sekä tietoihin kuukausittaisesta energiankulutuksesta.

Suurta aihetta juhlaan ei silti ole. Vaikka päästöt ovat alkaneet pandemian aikana vähentyä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan.

Ilmastonmuutoksen tärkein syy on juuri ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, ja hiilidioksidi säilyy ilmakehässä vuosikymmeniä.

Ilmakehässä mitattiin tämän vuoden tammikuussa enemmän hiilidioksidia kuin vuosi sitten, kertovat Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n tilastot.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi tammikuussa keskimäärin 415,52 ppm:ään eli tilavuuden miljoonasosaan. Vuotta aiemmin luku oli 413,61 ppm, osoittavat Havaijilla sijaitsevan Mauna Loan tutkimusaseman mittaukset.

Vuosi sitten tammikuussa Kiina käytti sulkutoimia, mutta muualla maailmassa rajoituksia ei vielä juuri ollut.

”Seitsemän prosenttia on iso vähennys, mutta siitä huolimatta se ei vaikuta ilmakehän pitoisuuteen juuri yhtään”, sanoo Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori, akateemikko Markku Kulmala.

”Menisi noin 8–12 vuotta ennen kuin ilmakehän pitoisuudet alkaisivat laskea, vaikka vähennykset olisivat näin isoja. On valitettavaa, että se ei ole kovin nopeaa.”

Kulmala havainnollistaa laskutoimitusta yksinkertaisella esimerkillä. Jos päästöt olisivat vuosittain 100 yksikköä, merien ja mantereiden hiilinielut sitoisivat niistä noin puolet. Näin ilmaan päätyisi joka vuosi 50 yksikköä lisää hiilidioksidia.

Kun päästöt sitten vähenisivät seitsemän prosenttia, ilmakehään tulisi vuosittain lisää päästöjä aiempien 50 yksikön sijasta 43 yksikköä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus siis kasvaisi vielä monta vuotta, vaikka päästöt vähenisivät selvästi monta vuotta peräkkäin.

Kulmala ei usko, että näin käy, vaikka kasvihuonekaasupäästöjen kasvu oli jo ennen koronapandemiaa hidastumassa.

”Monissa paikoissa etätyö lisääntyy, liikenne vähenee ja eletään ehkä säästeliäämmin, ja totta kai se joihinkin vaikuttaa. Mutta jos katsotaan historiallisia trendejä, meillä ei ole mitään perustetta siihen, että olisimme näin optimistisessa tilanteessa.”

Samoin arvioivat tuoreen tutkimusraportin kirjoittajat.

Hiilidioksidipäästöt ovat kokeneet kansainvälisissä kriisitilanteissa notkahduksia, mutta vain hetkellisesti. Pian päästöt ovat kääntyneet jälleen kasvuun.

Suomen pudotus hiilidioksidipäästöissä on siis tutkimuksen mukaan ollut pienempää kuin sekä EU:ssa että rikkaiden maiden ryhmässä keskimäärin.

Tämä on linjassa Kulmalan itse keräämien tietojen kanssa. Hän on vertaillut sitä, miten koronakuolemat suhteutuvat päästöissä havaittuihin muutoksiin.

”Niissä maissa, jotka ovat kärsineet koronasta vähemmän, rajoitukset ovat todennäköisesti olleet vähäisempiä, samoin päästöjen vähennys.”

Pandemia on kurittanut kovalla kädellä esimerkiksi Yhdysvaltoja, Britanniaa, Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa. Niissä kaikissa päästöt vähenivät viime vuonna toistakymmentä prosenttia.

Öljymaa Norja on selvinnyt koronaviruksesta suhteellisen hyvin, ja siellä hiilidioksidipäästöt kutistuivat vain 3,6 prosenttia. Ruotsissa laskua oli 9,8 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla