Aivot hyötyvät toimintapelien nopeista ja yllättävistä käänteistä. Kuva: Shutterstock
Aivot hyötyvät toimintapelien nopeista ja yllättävistä käänteistä. Kuva: Shutterstock

Etenkin paljon parjattu räiskintä kehittää.

Tietokonepeleistä on puhuttu ja puhutaan yhä usein enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen sävyyn. Ihminen voisi tehdä jotain järkevämpääkin kuin jahdata konnia ja muita pahiksia digitaalisessa fantasiamaailmassa.

Entä jos näennäiseen älyttömyyteen kulutettu aika ei olekaan pois oppimisesta? Jospa se hiookin oppimistaitoja?

Näin tutkimus nyt kertoo. Toimintapelit, etenkin räiskintäpelit, kehittävät reaktionopeutta, havaintokykyä, tarkkaavuutta ja päätöksentekotaitoja, jotka kaikki edistävät oppimista.

Oppimistaitojen paraneminen on havaittu kokeissa, joissa pelien maailmaan vielä vihkiytymättömät ummikot ovat tehneet kognitiivisia kykyjä mittaavan psykologisen testin ja sen jälkeen useiden viikkojen ajan pelanneet toimintapeliä tunnin päivässä viitenä päivänä viikossa. Kun koetta edeltänyt psykologinen testi on tämän jälkeen tehty uudelleen, koehenkilöt ovat saaneet selvästi korkeammat pisteet kuin ennen pelaamista.

Merkille pantavaa on, että suoritukset eivät ole parantuneet ollenkaan samassa määrin vertailuryhmissä, joiden jäsenet ovat pelanneet jotain sivistyneempää, vähemmän räiskeistä peliä. Yhtään enempää kognitiivisia taitoja eivät ole buustanneet myöskään pelit, joita oikein markkinoidaan älyä kehittävinä peleinä.

Älypelit ovat liian köyhiä ärsykeympäristöjä, arvioivat pelien kognitiivisia etuja kartoittaneet Shawn Green ja Aaron Seitz Wisconsinin yliopistosta.

Toista ovat kunnon räiskintäpelit, jotka upottavat pelaajan seikkailun päähenkilöksi. Niissä vilisee nopeasti liikkuvia kohteita ja vaihtelevia tilanteita elävän oloisessa ympäristössä, ja pelaajan täytyy tehdä nopeita ja täsmällisiä havaintoja ja ratkaisuja.

Shawn Green on tutkinut toimintapelejä 15 vuotta, ja älypelien kehittäjät ovat ottamassa onkeensa hänen ja muiden psykologien tekemistä havainnoista.

Älykkäitä toimintapelejä kehitetään kiivaasti, kertoo tiedetoimittaja ja neurobiologi Tiina Huttu maaliskuussa 2016 ilmestyneessä Personal Brainer -kirjassa. Hän arvelee, että tulevaisuudessa kaikkein kehittävimmät pelit yhdistävät koukuttavan viihdepelin ominaisuudet älypelien haastavuuteen.

 

Lue lisää

Elokuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mikko Puttonen käy läpi oppimiskykyä edistäviä tekijöitä. Pelaaminen on vain yksi esimerkki toimista, joiden on tutkimuksissa havaittu terävöittävän hoksottimia ja muistia.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.