Aivot hyötyvät toimintapelien nopeista ja yllättävistä käänteistä. Kuva: Shutterstock
Aivot hyötyvät toimintapelien nopeista ja yllättävistä käänteistä. Kuva: Shutterstock

Etenkin paljon parjattu räiskintä kehittää.

Tietokonepeleistä on puhuttu ja puhutaan yhä usein enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen sävyyn. Ihminen voisi tehdä jotain järkevämpääkin kuin jahdata konnia ja muita pahiksia digitaalisessa fantasiamaailmassa.

Entä jos näennäiseen älyttömyyteen kulutettu aika ei olekaan pois oppimisesta? Jospa se hiookin oppimistaitoja?

Näin tutkimus nyt kertoo. Toimintapelit, etenkin räiskintäpelit, kehittävät reaktionopeutta, havaintokykyä, tarkkaavuutta ja päätöksentekotaitoja, jotka kaikki edistävät oppimista.

Oppimistaitojen paraneminen on havaittu kokeissa, joissa pelien maailmaan vielä vihkiytymättömät ummikot ovat tehneet kognitiivisia kykyjä mittaavan psykologisen testin ja sen jälkeen useiden viikkojen ajan pelanneet toimintapeliä tunnin päivässä viitenä päivänä viikossa. Kun koetta edeltänyt psykologinen testi on tämän jälkeen tehty uudelleen, koehenkilöt ovat saaneet selvästi korkeammat pisteet kuin ennen pelaamista.

Merkille pantavaa on, että suoritukset eivät ole parantuneet ollenkaan samassa määrin vertailuryhmissä, joiden jäsenet ovat pelanneet jotain sivistyneempää, vähemmän räiskeistä peliä. Yhtään enempää kognitiivisia taitoja eivät ole buustanneet myöskään pelit, joita oikein markkinoidaan älyä kehittävinä peleinä.

Älypelit ovat liian köyhiä ärsykeympäristöjä, arvioivat pelien kognitiivisia etuja kartoittaneet Shawn Green ja Aaron Seitz Wisconsinin yliopistosta.

Toista ovat kunnon räiskintäpelit, jotka upottavat pelaajan seikkailun päähenkilöksi. Niissä vilisee nopeasti liikkuvia kohteita ja vaihtelevia tilanteita elävän oloisessa ympäristössä, ja pelaajan täytyy tehdä nopeita ja täsmällisiä havaintoja ja ratkaisuja.

Shawn Green on tutkinut toimintapelejä 15 vuotta, ja älypelien kehittäjät ovat ottamassa onkeensa hänen ja muiden psykologien tekemistä havainnoista.

Älykkäitä toimintapelejä kehitetään kiivaasti, kertoo tiedetoimittaja ja neurobiologi Tiina Huttu maaliskuussa 2016 ilmestyneessä Personal Brainer -kirjassa. Hän arvelee, että tulevaisuudessa kaikkein kehittävimmät pelit yhdistävät koukuttavan viihdepelin ominaisuudet älypelien haastavuuteen.

 

Lue lisää

Elokuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mikko Puttonen käy läpi oppimiskykyä edistäviä tekijöitä. Pelaaminen on vain yksi esimerkki toimista, joiden on tutkimuksissa havaittu terävöittävän hoksottimia ja muistia.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.