Suomessa moniin maitotuotteisiin ja mehuihin ympätään eläviä maitohappobakteereja. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan elävien bakteerien lisääminen on turhaa. S...

Suomessa moniin maitotuotteisiin ja mehuihin ympätään eläviä maitohappobakteereja. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan elävien bakteerien lisääminen on turhaa. Samat terveysvaikutukset saadaan aikaan pelkällä bakteerin dna:lla, joka voidaan nauttia pillereinä tai ruiskeina.

Pelastajabakteereiksikin mainostetut maitohappobakteerit ovat suoliston luontaista mikrobistoa, mutta jogurttiin tai piimään pakatuilla lisäannoksilla voidaan tehostaa suoliston vastustuskykyä ja tasapainottaa vatsan toimintaa. Kalifornian San Diegon yliopiston tutkijat yhdessä israelilaiskollegojensa kanssa säteilyttivät eläviä laktobasilleja, mikä heikensi niiden toimintakyvyn minimiin. Säteilytetyillä bakteereilla hoidettiin onnistuneesti vatsavaivoja potevia hiiriä. Jyrsijöiden tauti muistuttaa ihmisen ärtynyttä paksusuolta. Lopuksi Eyal Razin työryhmä rakensi maitohappobakteerin dna:ta matkivan synteettisen molekyylin. Kyse oli oligonukleotidistä, jolla on kyky säädellä dna:n ja rna:n biologista aktiivisuutta. Keinomolekyylillä saatiin aikaan sama teho, mikä osoittaa, että bakteerin dna on terveysvaikutusten avain. Naturen verkkouutisten haastatteleman Razin mukaan elävät maitohappobakteerit eivät ole paras bakteeri-dna:n kuljetin, koska ne saattavat muuttaa elintarvikkeiden laatua ja makua.

Suomessa on tutkittu ja valmistettu maitohappobakteereita jo pitkään, eikä ruoan ja elävien bakteerien yhteensovittaminen ole osoittautunut ongelmaksi. Eläviä laktobasilleja saa meillä myös kapseleina.