Jotkut kauhistuvat hämähäkkejä. Kuva: Shutterstock
Jotkut kauhistuvat hämähäkkejä. Kuva: Shutterstock

Kammo saatiin katoamaan pelkääjän tietämättä .

Veri. Lentäminen. Ahtaat paikat. Korkeat paikat. Hämähäkit. Lähes kaikki pelkäävät jotakin. Joidenkin pelko paisuu fobiaksi.

Häiritseviä pelkoja yritetään lievittää muun muassa siedättämällä eli altistamalla ihminen vähä vähältä kyseiselle asialle tai tilanteelle ja osoittamalla, että se on turvallista.

Miellyttävää tällainen pelon kohtaaminen ei ole, eivätkä kaikki siihen kykene.

Siksi kansainvälinen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään, miten pelko saataisiin hälvennettyä ilman, että ihmisen tarvitsee tuntea kauhua.

Tutkija Ben Seymour Cambridgen yliopistosta onnistuikin ryhmänsä kanssa kehittämään menetelmän, joka tunnistaa pelkomuiston suoraan aivoista ja pyyhkii sen pois.

Ensin ryhmä loi pelkomuiston koehenkilöille. He saivat pienen sähköiskun aina, kun näkivät tietyn kuvan. Samalla koehenkilöiden aivotoimintaa rekisteröitiin toiminnallisella magneettikuvauksella.

Sitten tietokoneohjelma seuloi aivodataa ja opetteli, mikä muutos aivoissa liittyi sähköiskuun. Ohjelma oppi tunnistamaan pelkomuiston nopeasti ja täsmällisesti.

Seuraavaksi piti keksiä konsti laimentaa pelkoa tai poistaa se ilman, että pelko pulpaa koehenkilön tietoisuuteen. Ratkaisuksi osoittautui raha.

Aivodatasta paljastui, että koehenkilön levätessäkin pelkomuisto sähköistyi välillä lyhyesti, vaikka tunne ei yltänyt tietoisuuteen asti.

Tutkijat antoivat koehenkilöille rahaa juuri silloin, kun muisto aktivoitui. Palkitsemista jatkettiin kolmena päivänä.

Ajatus oli, että kun pelkomuistoon liittyvä aivoaktivaatio kytkettäisiin toistuvasti palkintoon, aivot ehdollistuisivat uudestaan ja pelko hälvenisi.

Tavoite toteutui. Tämä varmistui, kun tutkijat näyttivät koehenkilöille samoja kuvia, jotka tutkimuksen alussa ehdollistettiin sähköiskuun.

”Enää pelko ei saanut koehenkilöä hikoamaan eikä aivojen pelkokeskus mantelitumake vilkastunut”, kertoo tiedotteessa tutkijaryhmään kuulunut Ai Koizumi osakalaisesta Informaatio- ja neuroverkkokeskuksesta.

”Tämä osoitti, että olimme kyenneet haalistamaan pelkomuistoa ilman, että koehenkilöt joutuivat kokemaan pelkoa.”

Vaikka 17 koehenkilön otos oli pieni, ryhmä toivoo, että menetelmää voidaan jatkokehittää hoidoksi niille, jotka kärsivät traumanjälkeisestä stressihäiriöstä tai fobioista.

Tutkimuksen julkaisi Nature Human Behaviour.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8883
Liittynyt13.3.2015

Pelko pyyhittiin pois aivoista rahalla

Palstasoftako tänne kuuluu kommentti: Mainio tutkimus vaikka tavallaan itsestäänselvyys, jos jostakin kokee olevan hyötyä niin rohkaiseehan se sen kohtamista. Mutta raha, valta ja voimavarat on todellisia tuhoamisen työkaluja. Annappa lapselliselle ferrari, niin kyllä syntyy ruma jälkeä. Voimiensa tunnossa sitä suuret virheet tehdään ei vähissä voimissa. Joo onhan annettava jos joku on vailla ja puutteessa on , vaikka nyt ylemmyydentuntoa illuusion muodossa. Voittaminen se unelmat murskaa ja...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?