Pelko voi lukita paikoilleen. Kuva: Shutterstock
Pelko voi lukita paikoilleen. Kuva: Shutterstock

Mielialaa säätävä serotoniini on myös hätäjarru.

Kun joudumme uhkaavaan tilanteeseen, elimistössä käynnistyy hormonien myrsky. Syke nousee, pupillit laajenevat. Aika tuntuu hidastuvan.

Tämä taistele tai pakene -reaktio on elintärkeä. Se on perua kaukaa evoluution alkuhämäristä.

Eri hormonien erittymistä pelottavissa ja sressaavissa tilanteissa on tutkittu paljon. Adrenaliinin, kortisolin ja noradrenaliinin vaikutus tunnetaan. Uuden tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös mielialaa säätelevällä serotoniinilla on pelkoreaktiossa luultua suurempi rooli.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Columbian yliopiston tutkijat katsoivat, miten serotoniini vaikuttaa banaanikärpästen liikkumiseen, kun ne joutuvat yllättävään tilanteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kärpänen on kaukana ihmisestä, mutta serotonerginen järjestelmä löytyy kaikilta eläimiltä. Sen on havaittu vaikuttavan liikkumiseen keskenään niinkin erilaisissa selkärankaisissa kuin kissoissa ja nahkiaisissa.

Tutkijaryhmä rakensi Current Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa pikkuruisen areenan, johon kärpäsiä asetettiin astelemaan. Niitä säikyteltiin sammuttamalla yllättäen valot tai tärisyttämällä alustaa moottorien avulla.

Samalla katsottiin, miten serotoniinia erittyy kärpäsissä ja miten se vaikuttaa niiden liikkumiseen. Tutkijat olivat sorkkineet kärpästen tikapuuhermoston serotoniinia valmistavia hermosoluja niin, että joillain kärpäsillä niiden toimintaa oli vaimennettu ja toisilla lisätty.

Tulos oli, että aktiivisemmin serotoniinia valmistavat kärpäset liikkuivat hitaammin. Ne olivat ehkä varovaisempia. Kun alustaa sitten tärisytettiin tai valot sammutettiin, kärpäset pysähtyivät hetkeksi puntaroimaan.

”Kun kärpänen säikähtää, serotoniini on kuin hätäjarru. Serotoniinia on erityttävä, jotta kärpänen pysähtyisi ja sen nivelet jäykistyvät”, selittää biokemian professori Richard Mann Columbian yliopiston tiedotteessa.

Ihminenkin säpsähtää vaaratilanneissa.

”Jähmetyt ensin ja pyrit sitten turvaan. Tutkimus osoittaa, että nopea ryöpsähdys serotoniinia aivoissa aiheuttaa ensireaktion eli jähmettymisen. Serotoniinia erittyy ihmisilläkin, joten löydös voi valottaa myös, mitä meidän aivoissamme tapahtuu”, Mann sanoo.

Serotoniinin osuus taistele tai pakene -reaktiossa on havaittu myös hiirillä. Alkuvuodesta Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Cornellin yliopiston ryhmä havaitsi, että serotoniinisolut säkenöivät hiiren aivoissa, kun se joutuu uhkaavaan tilanteeseen.

Kun tutkijat kutittelivat solujen toimintaa hiirtä stressaavassa ympäristössä, hiiri yritti paeta. Jos ympäristö oli rauhallinen, serotoniinisolujen aktivointi sai hiiren pysähtymään.

Tutkimuksen yksi tekijä, neurobiologian apulaisprofessori Melissa Warden kuvaa tilannetta, jossa hiiri touhuaa pellon keskellä.

Jos haukka näkee hiiren ja hiiri havaitsee sen ryhtyvän syöksyyn, hiiren kannattaa ilman muuta juosta.

”Mutta jos haukka vain kaartelee yläpuolella eikä ole nähnyt hiirtä, hiiren on tietysti viisaampaa pysyä paikoillaan”, Warren sanoo Cornellin yliopiston tiedotteessa.

lokki
Seuraa 
Viestejä5828

Serotoniiniko mielihyvähormooni. Melkoista vääristelyä ja väärinkäsitysten levittämistä taas kerran.

Serotoniinin tehtävä on tasata ja vaimentaa sympaattisen hermoston vaikutusta. Tämä tekee edellä olevan tutkimuksen havainnoista täysin ymmärrettäviä. Jos kauhu kangistaa serotoniinin avulla, se nimenomaan vaimentaa paniikkia, mutta mielihyvähormoi se ei ole, sillä se vaimentaa myös mielihyvää ja euforiaa. Miten tällaista hormonia kukaan voi sanoa mielihyvähormoniksi.

Paniikkiin nähden se toki siirtää tunnetiloja mielihyvän suuntaan, mutta niin se tekee myös toisesta suunnasta. Vähentää seksihaluja ja kaikkea intohimoista halua. Paras hormoni joukkojenhallintaan.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17045

lokki kirjoitti:
Serotoniiniko mielihyvähormooni. Melkoista vääristelyä ja väärinkäsitysten levittämistä taas kerran.

Serotoniinin tehtävä on tasata ja vaimentaa sympaattisen hermoston vaikutusta. Tämä tekee edellä olevan tutkimuksen havainnoista täysin ymmärrettäviä. Jos kauhu kangistaa serotoniinin avulla, se nimenomaan vaimentaa paniikkia, mutta mielihyvähormoi se ei ole, sillä se vaimentaa myös mielihyvää ja euforiaa. Miten tällaista hormonia kukaan voi sanoa mielihyvähormoniksi.

Paniikkiin nähden se toki siirtää tunnetiloja mielihyvän suuntaan, mutta niin se tekee myös toisesta suunnasta. Vähentää seksihaluja ja kaikkea intohimoista halua. Paras hormoni joukkojenhallintaan.

Tuo on serotoniinijärjestelmän mustamaalausta, sillä kyseessä on vanha, laaja ja kaunis järjestelmä. Eikä se todellakaan ole paras hormoni joukkojenhallintaan. Muutenkin se on kudoshoshormoni ja aivojen välittäjäaine, ei klassinen hormoni.

14 eri serotoniinireseptorilla saadaan uskomaton variaatio serotoniinin vaikutuksia, joten siitä on paha mennä sanomaan mitä se on tai mitä se ei ole.

Paras näkemäni katsaus info-pituus-suhteessa serotoniinijärjestelmään linkin takana:

https://sapiensoup.com/serotonin

"The versatility of serotonin receptors

Do you recall from the beginning how serotonin regulates mood, sexual behavior, cognitive function, sleep, memory and so on? How does it accomplish all that? Well, in reality there isn’t just one single type of serotonin receptor—there are 14. They are numbered from 1 to 7 and further categorized into A, B, C, etc. Remember, the chemical name for serotonin is 5-HT.

...

All 5-HT subtypes possess special qualities in how they regulate mood, anxiety, impulsivity, aggression, migraines, etc. Some of these subtypes act as regular receptors at the postsynaptic membrane, while others act as autoreceptors on the axon terminals, dendrites or directly on the cell body. The 5-HT2A receptor, for example, is a receptor on the postsynaptic membrane and regulates mood, anxiety and schizophrenia.10 Wikipedia offers a fantastic overview of 5-HT receptor subtypes if you wish to go deeper."

https://en.wikipedia.org/wiki/5-HT_receptor

Hyperlinkkeineen tuosta saa jo hyvän käsityksen serotoniinijärjestelmästä.

MJ

Sisältö jatkuu mainoksen alla