Kuva: D. Sharon Pruitt, Wikimedia Commons
Kuva: D. Sharon Pruitt, Wikimedia Commons

Aivojen tunnekeskus on epäitsekkäimmillä kehittynyt päinvastaiseen suuntaan kuin psykopaateilla.

Aiemmin on tutkittu, miten taipumus äärimmäiseen muista piittaamattomaan itsekkyyteen eli psykopatiaan näkyy aivoista. Nyt tutkijat perehtyivät skaalan toiseen päähän: ihmisiin, jotka ovat kaikkein epäitsekkäimpiä. Siinä missä psykopaattien aivojen tunnekeskus mantelitumake on keskimääräistä pienempi ja heikommin pelkoon reagoiva, epäitsekkäimpien selvisi olevan keskimääräistä suurempi ja voimakkaammin reagoiva. Kun psykopaatit ovat tavallista huonompia tunnistamaan pelontunnetta kasvoilta, epäitsekkäimmät ovat tavallista parempia. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden tulokset julkaisi Pnas-lehti.

Abigail Marsh Georgetownin yliopistosta Washingtonin kaupungista työtovereineen värväsi tutkimukseen 12 miestä ja 7 naista, jotka ovat osoittaneet epäitsekkyytensä luovuttamalla munuaisen tuntemattomalle ihmiselle. Tätä epäitsekkäimpien ryhmää tutkijat vertasivat 20 muuhun ihmiseen.

Koehenkilöille näytettiin kuvia pelokkaista, vihaisista ja neutraaleista kasvonilmeistä. Samalla tutkijat seurasivat heidän aivojaan toiminnallisella magneettikuvauksella. Lisäksi kunkin aivojen anatomia kartoitettiin tavallisella magneettikuvauksella. Koehenkilöt osallistuivat myös tunneilmeiden tunnistustestiin, psykopaattisuustestiin ja myötätuntoisuustestiin.

Aiempien psykologisten tutkimusten perusteella tutkijat osasivat odottaa, että myös aivojen tasolla epäitsekkäimmät reagoisivat erityisesti pelon ilmeeseen. Niin kävikin. Epäitsekkäimpien oikean aivopuoliskon mantelitumake reagoi siihen vahvemmin kuin toisten ihmisten. Lisäksi anatomian kartoitus paljasti, että tumake on epäitsekkäimmillä tavallista isompi.

Tulos selittää aivotoiminnan tasolla, mistä äärimmäinen epäitsekkyys johtuu. Mutta miksi näin suuren epäitsekkyyden taipumus on kehittynyt?

Marsh ja kollegat selittävät sen evolutiivisesti. Pelokkaat kasvonilmeet ovat erityisen tyypillisiä avuttomille lapsille, he huomauttavat. Taipumus tunnistaa sellainen pelko ja reagoida siihen myötätuntoisesti pohjautuu nisäkkäiden ikiaikaiseen tarpeeseen huolehtia poikasistaan. Epäitsekkäimmät yksilöt edustavat tämän taipumuksen yhtä ääripäätä populaatiossa.

Tutkijat korostavat, ettei äärimmäinen epäitsekkyys muodosta ääripäätä kaikelle epäsosiaalisuudelle, vain psykopatialle, jolle on tyypillistä juuri reagoimattomuus toisten hätään. Muunlainen epäsosiaalisuus, joka voi johtua esimerkiksi traumaattisista kokemuksista, ei välttämättä ole missään yhteydessä itsekkyyteen.

Toope
Seuraa 
Viestejä23997
Liittynyt23.7.2006

Pelokas naama vetoaa epäitsekkään aivoihin, psykopaatin aivoihin ei

On tuota ihmissuhteiden historiasta jälkikäteen ollut helppo ymmärtää, kuinka tietyt kaverit ovat käyttäytyneet ihmisen kohdalla, joka on ollut ongelmissa (peloissaan, masentunut tai muuten vain maassa.) Osa ihmisistä reagoivat tuohon empaattisesti, osin ainakin ymmärtäen ja tukien. Mutta aina löytyy niitä, joiden reaktio on ilkkuminen ja ylimielinen asenne, kun toisella menee huonosti. Sillähän nonstetaan omaa statusta. On joskus ollut hämmentävää seurata kavereiden reaktioita, kun toiselle...
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Kapsky
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt10.3.2014

Pelokas naama vetoaa epäitsekkään aivoihin, psykopaatin aivoihin ei

BCK 17.09.2014 klo 10:33 Kapsky 17.09.2014 klo 07:54 Hortonin neuralgia. nukkuminen on aika sivuseikka jos ei muutenkaan uskalla nukkua montaa tuntia. No huh. Googlasin tuon, eikä tosiaan käy katteksi. Tsempppiä! Tämän kanssa toistaiseksi pärjää kun on estolääkitys ja kohtausten varalle kulkee aina mukana sumatriptaania. Enkä käy ulkona ilman aurinkolaseja enkä polta sisällä ylimääräisiä valoja, pidän asunnon viileänä enkä nuku liian kauaa. Itse asiassa diagnoosi oli aikoinaan helpotus, luulin...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä