Pytonkäärmeen alkiolle kasvaa parillinen siitin. Aihio näkyy lähellä hännänpäätä. Kuva: Patrick Tschopp, PhD; Harvard Medical School, Department of Genetics
Pytonkäärmeen alkiolle kasvaa parillinen siitin. Aihio näkyy lähellä hännänpäätä. Kuva: Patrick Tschopp, PhD; Harvard Medical School, Department of Genetics

Ne muodostuvat eri paikkaan, jos alkion peräaukkoa siirretään.

Ei ole tiedetty, mistä soluista ulkoiset sukupuolielimet syntyvät ihmisen tai muiden eläinten alkiossa. Jonkinlaiseen yhteyteen jalkojen kehitykseen on viitannut se, että geenien toiminnassa sukuelimissä ja raajoissa on yhtäläisyyksiä. Nyt selvisi, että penis ja klitoris saavat alkunsa alkion kummaltakin kyljeltä takaraajojen ja hännän kehitysalueen välimaastosta ja että niiden solut saavat kehityssysäyksensä alkion peräaukon alueelta eli yhteissuolesta. Tähän päädyttiin kahdessa tutkimuksessa Naturessa ja Scientific Reports -lehdessä.

Ana Herrera ja Martin Cohn Howard Hughes Medical Institutesta ja Floridan yliopistosta tutkivat kanan alkioita. He kertovat Scientific Reportsissa, että peniksen ja klitoriksen tuottavat solut, jotka alkion levymäisessä vaiheessa ovat laidoilla ja levyn kupertuessa putkeksi kohtaavat vatsan keskellä.

Havainto selittää, miksi sukuelimissä ovat yleisiä kehityshäiriöt, joissa oikea ja vasen puoli eivät ole kasvaneet täysin yhteen. Kaksipuolista kehitystaustaa vasten on ymmärrettävissä myös, miksi esimerkiksi käärmeillä ja liskoilla on parillinen penis ja klitoris, tutkijat esittävät.

Patrick Tschopp Harvardin yliopistosta Bostonista yhdysvaltalaisine ja ranskalaisine työtovereineen raportoi puolestaan lisko-, kana- ja hiiritutkimuksistaan Naturessa. Kävi ilmi, että ulkoisten sukupuolielinten muodostumispaikka alkiossa on maaselkärankaisten evoluutiossa hieman siirtynyt ja että sitä on säädellyt alkion peräaukon eli yhteissuolen sijainnin muutos.

Yhteissuoli eli viemärisuoli eli kloaakki on alkion peräaukon allas, johon aukeavat suoli, virtsatiet ja sukupuolielinten tiehyet. Esimerkiksi liskoilla ja linnuilla on kloaakki aikuisenakin, mutta nisäkkäille kehittyy väliseinä, joka erottaa suolen muista tiehyistä.

Käärmeiden ja liskojen alkioissa ulkoiset sukupuolielimet muodostuvat samoista solukkoalueista kuin takaraajat tai niiden surkastuneet muistumat. Meillä nisäkkäillä muodostumispaikka on lähempänä hännän aluetta, ja linnuilla paikka on näiden välimaastossa.

Tschopp ja kollegat osoittavat, että sukupuolielinten muodostumisaluetta voi siirtää paikasta toiseen leikkaamalla viemärisuolen solukon irti ja istuttamalla sen uuteen paikkaan.

Ilmeisesti tällaista säätelijäalueen siirtymistä on tapahtunut evoluutiossa niin, että käärmeille ja liskoille ominaiset jalan alueelta syntyvät sukupuolielimet ovat muinaisin versio, tutkijat arvelevat. Linnuilla ja nisäkkäillä alue on siirtynyt viemärisuolen siirtymisen myötä häntää kohti. Varhaisemmasta evoluutiosta on kuitenkin jäänyt muistumia sukupuolielinten solujen geenitoimintaan niin, että se yhä muistuttaa raajan solujen toimintaa.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Peniksen ja klitoriksen alkuperä selvisi

Niin muuten. Ja olisiko homostelu niin suurien intohimoisten kannanottojen kohde, mikäli kummankin sukupuolen edustajilla olisi vain kloaakit joiden aukkoja aseteltaisiin vastakkain, eikä mitään elintä tungettaisi mihinkään aukkoon. Vaan kai siitä kumminkin jotain ränkytettävää saataisiin aikaiseksi että kuka on yllä ja kuka päällä, tai mitkä ne asennot sitten lienisivätkään. Paitsi jos tuosta touhusta ei saisi nautintoa, vaan pelkästään jälkeläisiä, niin ehkäpä se touhu ei niin kauhean usein...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä