Michelangelon David. (Kuva: Fritz Rudolf Loewa, Wikimedia Commons, Creative Commons -lisensoitu)
Michelangelon David. (Kuva: Fritz Rudolf Loewa, Wikimedia Commons, Creative Commons -lisensoitu)

Pitkällä lyhyys korostuu.

Ihmisellä on ihmisapinaksi suurehko siitin suhteessa ruumiinkokoon. On mietitty, onko koko kasvanut siksi, että naiset ovat muinoin valinneet mieluummin iso- kuin pienipeniksisiä miehiä. Psykologiset tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia: osan mukaan siittimen koko vaikuttaa miehen haluttavuuteen, osan mukaan ei. Kyllä se vaikuttaa, mutta myös suhde ruumiinkokoon on tärkeä, vakuuttavat nyt australialaiset tutkijat, jotka julkaisivat tuloksensa Pnas-lehdessä.

Brian Mautz Australian kansallisesta yliopistosta Canberrasta kollegoineen arveli, että aiemmissa tutkimuksissa oli haksahdettu vertaamaan liikaa pelkkiä peniksiä. Ihminen kuitenkin katsoo toista kokonaisuutena. Siksi tutkijat suunnittelivat sarjan tietokoneella piirrettyjä alastomia mieshahmoja, joilla oli erilaisia yhdistelmiä miehiltä mitatusta vaihtelusta ruumiinpituudessa sekä hartoiden ja lantion leveyssuhteessa ja lepotilaisen peniksen koossa. Peniksen pituutta ja paksuutta ei tutkittu erikseen, vaan kumpaakin mittaa varioitiin samassa suhteessa. Koska pieni kuva saattaa tehdä eri vaikutelman kuin suuri, tutkijat näyttivät hahmot koehenkilöille oikean ihmisen kokoisina.

Koehenkilöinä oli 105 heteroseksuaalista australialaisnaista. Heille näytettiin 53 hahmoa satunnaisessa järjestyksessä ja pyydettiin heitä arvioimaan kunkin houkuttavuus seksikumppanina. Naisille ei kerrottu, mitä asioita kuvissa oli varioitu.

Eniten mieshahmojen houkuttavuuteen vaikutti hartia-lantiosuhde: leveäharteisuus miellytti naisia. Ruumiinpituus ja peniksen koko vaikuttivat hieman vähemmän mutta silti selvästi: pidempi tai isompipeniksinen mies oli houkuttavampi kuin lyhyempi tai vaatimattomammin varustettu.

Houkuttavuus ei kuitenkaan kasvanut lineaarisesti niin, että enemmän olisi aina ollut parempi, vaan mittojen yläpäässä kasvun merkitys väheni. Tämä päti niin hartioihin, ruumiinpituuteen kuin penikseen. Peniksen pitenemisen merkitys alkoi itse asiassa hidastua jo ennen keskimääräistä lepopituutta. Naiset arvioivat pituuden siis merkittävimmäksi penisskaalan lyhimmässä päässä ja vähiten merkittäväksi pisimmässä päässä. Pitkillä miehillä peniksen pituus vaikutti enemmän kuin lyhyillä. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan siitä, että pitkällä lyhyt näyttää suhteessa lyhyemmältä kuin lyhyellä.

Myös naisten oma ruumis vaikutti heidän arvioonsa. Pitkät naiset panivat enemmän painoa miehen pituudelle kuin lyhyet. Lisäksi pituuteensa nähden painavat naiset eli tukevimmat ja muodokkaimmat pitivät peniksen isoutta tärkeämpänä kuin kevytrakenteiset naiset. 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Peniksen koon merkitys selvitettiin

Tutkimuksesta voi helposti ihmiselle jäädä mielikuva että naisetkin arvioisivat miesten olemusta puhtaasti visuaalisin perustein. Mutta täytyyhän naisella olla entuudestaan kokemusta, tai hänen on pitänyt muilta kuulla "juttuja" että hän osaa yhdistää tietynmuotoisen peniksen tietynlaiseen tuntemukseen? Olivat kehon suhteet minkämoiset hyvänsä ja penis sen mukaisesti oikeasti tai harhanomaisesti pitkä tai pätkä, niin mitä hemmetin merkitystä sillä on ennen käytännön aktiviteetteja? Toisaalta...
Lue kommentti
Musiikki soi aivoissa kaikkialla. Kuva: Getty Images

Kansien kärkitilan nappasi koira.

Tiede-lehden lukijat ovat antaneet vuosipalautteensa eli äänestäneet vuoden 2017 jutut ja kannet.

Tänä vuonna Tieteessä julkaistiin 76 artikkelia. Kannatus jakautui laajalti, mutta kolmen kärki oli hyvin tasainen. Sijat ratkesivat muutamilla äänillä.

Vuoden jutut

1.  Aivot rakastavat musiikkia

Artikkeli kertoi, kuinka musiikki on paljon muutakin kuin kuuntelunautinto. Musiikkiharrastus vahvistaa aivoja ja kehittää kognitiivisia valmiuksia keskittymiskyvystä muistiin ja älyyn.

Artikkeli ilmestyi numerossa 11/2017. Kirjoittajat olivat tiedetoimittajat Panu Räty ja Kirsi Heikkinen.

2. Mitä koira näkee sinussa?

Artikkeli kysyi, miten paras ystävämme suhtautuu meihin ja mitä se meidän mielenliikkeistämme ja tekemisistämme tajuaa.

Artikkeli ilmestyi numerossa 6/2017. Kirjoittaja oli tiedetoimittaja Maija Karala.

3. Elämän suurimmat arvoitukset

Artikkeli kysyi, mitä nykytiede sanoo maailman pohdituimmista asioista, kuten tietoisuuden olemuksesta ja elämän tarkoituksesta.

Artikkeli ilmestyi numerossa 2/2017. Kirjoittajat olivat New Scientist -lehden tiedetoimittajia.

 

Lue Digilehdet.fi:ssä

Jos olet jonkin Sanoman aikakauslehden tilaaja, voit lukea voittoisat artikkelit Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevista linkeistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

 

Vuoden kannet

Tasainen oli myös kansiäänestys. Lämpenevän luonnon maapallojäätelö ja Eurooppaa valtaava susi hävisivät vain hienoisesti koiralle.

Äänestyksen voittajat

Arvonnassa muhkean tietokirjapaketin voittivat

Jaakko Rantanen, Hämeenlinna

Nikolas Uso, Helsinki

Veera Vedenpää, Teerijärvi

 

Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.
Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.

Punkilla on ikää sata miljoonaa vuotta.

Meripihkaan kivettyneet eläimet ovat melkein kuin valokuvia dinosaurusten ajasta. Nyt Myanmarista on löytynyt kivettynyttä meripihkaa, jonka sisällä on ikivanha punkki.

Pieni otus on imenyt itsensä täyteen dinosauruksen verta ja tarraa yhä kiinni dinosauruksen sulkaan. Muinaisen havupuun pihkaan on ikuistunut hetki sadan miljoonan vuoden takaa.

Meripihkasta on löytynyt aiemmin vanhempiakin ötököitä ja esimerkiksi kokonainen muinainen linnunpoikanen. Nyt löytynyt punkki on ensimmäinen suora todiste siitä, että nämä verenimijät kiusasivat myös muinaisia eläimiä.

Toki tiedetään, että punkkeja oli olemassa jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. On kuitenkin harvinaista, että sekä loiseläin ja kappale sen isäntää ovat kivettyneet samaan pihkanpalaseen.

Tutkijat eivät voi olla täysin varmoja, kuuluiko meripihkaan jämähtänyt sulka dinosaurukselle vai eräälle esihistorialliselle linnulle.

Tiedetään, että useat teropodien alalahkoon kuuluneet dinosaurukset olivat höyhenpeitteisiä. Teropodien kuuluisin edustaja on Tyrannosaurus rex. Teropodeista kehittyivät myös nykyiset linnut.

Pihkasta löytynyt punkki on tieteelle uusi ilmestys. Se edustaa aiemmin tuntematonta punkkilajia ja tutkijat antoivat sille nimeksi Deinocroton draculi, Draculan hirmuinen punkki.

Havupuun pihkaan on tarttunut muutakin kiintoisaa. Tutkijat löysivät useita meripihkaan kivettyneitä punkkeja, ja osaan niistä näyttää tarttuneen pieniä karvoja. Näiden karvojen tutkijat arvelevat olevan peräisin erään kuoriaislajin toukasta.

Nämä toukat elävät nykyäänkin lintujen ja nisäkkäiden pesissä ja popsivat pesänhaltijasta varisevaa kuollutta ihosolukkoa ja sulkia. Kun toukkia on paljon, niistä irtoilevat karvat voivat muodostaa pesän pohjalle maton.

Niinpä tutkijat päättelevät, että punkit ovat vierailleet jonkin sulkapeitteisen dinosauruksen pesässä, missä niihin on myös takertunut näitä toukkien karvoja.

Verenimijät karvoineen ja dinosauruksesta tai linnusta irronnut sulka ovat sitten jämähtäneet kiinni puun pihkaan, joka sopivissa olosuhteissa kivettyy ja vuosimiljoonien saatossa kerrostuu merenpohjaan.

Vaikka yksi punkeista on täynnä verta, joka mahdollisesti on peräisin dinosauruksesta, ei ole toivoakaan, että näistä muinaisjäänteistä saataisiin dinosauruksen dna:ta. Perimäaines ei säily ehjänä siinä kivettymisprosessissa, jossa meripihka muodostuu.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.