Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Brittiläisen aineiston perusteella ensisynnyttäjien ikä alkoi nousta 1960-luvulla, kun ehkäisypilleri saatiin käyttöön.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut viime vuosikymmeninä useilla vuosilla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Samaan aikaan naisten koulutus on yleistynyt ja pidentynyt.

Onkin esitetty, että naiset lykkäävät äitiyttä, koska haluavat suorittaa opintonsa loppuun ennen perheen perustamista.

Ilmiölle on kuitenkin paljon painavampikin syy, raportoi brittiläis-hollantilainen tutkijaryhmä Demography-tiedelehdessä. Se on naisen oma kotitausta.

Perhetaustan vaikutus äitiyteen paljastui, kun sosiologi Felix Tropf Oxfordin yliopistosta kollegoineen perkasi vuonna 1944–1967 syntyneiden brittinaisten opinto- ja synnytystietoja. Aineistoon kuului myös suuri joukko naiskaksosia.

Kävi ilmi, että naisten koulutus lisääntyi heti sodan jälkeen, mutta ensisynnyttäjien ikä alkoi nousta vasta 1960-luvulla, kun ehkäisypilleri saatiin käyttöön.

Sen jälkeen syntyneet Tropfhin otokseen lukeutuneet brittinaiset saivat esikoisensa keskimäärin 2,7 vuotta iäkkäämpinä kuin naiset toisen maailmansodan lopussa.

Koulutus selittää tästä viipeestä vain kuusi prosenttia, laskelmat osoittivat.

Analyysin mukaan jokainen vuosi koulutusta 12 ikävuoden jälkeen lykkää ensimmäistä synnytystä puolella vuodella eteenpäin.

Koulutus yksin myöhentää äitiyttä kuitenkin vain 1,5 kuukautta. Väkevimmin ensisynnytysikä kytkeytyy naisen sosiaaliseen, taloudelliseen ja geneettiseen taustaan, tutkijat huomasivat.

Itse asiassa koti selittää myös koulutusta.

”Sekä koulutukseen että naisen lisääntymisvalintoihin näyttää vaikuttavan eniten hänen perhetaustansa – sen sijaan että koulutus vaikuttaisi lisääntymiskäyttäytymiseen suoraan”, tutkijat kertovat tiedotteessa.

”Perheeltä voi saada paitsi lisääntymiseen vaikuttavia geenejä myös sosiaalista ja taloudellista tukea.”

http
Seuraa 
Viestejä89
Liittynyt9.3.2016

Perhetausta vaikuttaa ensisynnyttäjän ikään enemmän kuin opinnot

Ehkä kyse on siitä, että varhain lapsia saavat naiset elävät " eri vuosisadalla " kuin koulutetut naiset. Koulutus antaa riippumattomuuden, kun taas alhainen koulutustaso on kuin kopio menneisyydstä. Ihmiskunta elää eri aikakausia, on -1000 ja 2030 ihmisiä, ja kaikkea tältä väliltä. Mitä lähemmäs 2030 ihmistä mennään, sitä erilaisempi on käsitys tekniikasta ja ihmisyydestä. Jos ihmisen kultturi-ikä on 1950-luvulta, on myöskin ihmiskäsitys. Ihan toinen ihmistyyppi on 2030, jonka käsitys lapsista...
Lue kommentti

Aiemmin on havaittu, että vanhempien isien lapset sairastuvat herkemmin autismin kirjon häiriöihin.

Mitä vanhempi isä, sitä enemmän lapsen perimässä ilmenee täysin uusia geenimutaatioita, kertoo uusi islantilainen tutkimus.

Tällaiset uudet mutaatiot syntyvät munasolun hedelmöittyessä, mutta niitä ei ole kummankaan vanhemman omassa perimässä. Ne siis syntyvät vanhempien sukusoluissa.

Jokaisella meistä on keskimäärin 70 tällaista mutaatiota. Kyse on yleensä yhden emäsparin mutaatioista eli niin sanotuista snipeistä, tai emäsparin poistosta tai lisäyksestä.

Valtaosa niistä on täysin harmittomia. Joskus nämä mutaatiot voivat kuitenkin johtaa ongelmiin.

”Huomattavan suuri osa lasten harvinaisista sairauksista syntyy geenimutaatiosta, joita kummallakaan vanhemmalla ei ole. On tärkeä selvittää, mistä tämä johtuu”, kertoo tutkija Kári Stefánsson Reykjavikin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Näyttääkin siltä, että 80 prosenttia uusista mutaatiosta tulee isältä. Näitä mutaatioita ilmenee sitä enemmän, mitä vanhempi isä on.

Erot isien ja äitien sukusoluihin kertyvissä mutaatioissa johtuvat siitä, että naisilla on jo syntyessään kaikki munasolut, kun taas miehet tuottavat jatkuvasti uusia siittiöitä.

Tällöin myös mutaatioiden riski kasvaa.

Ihmisen genetiikan professori Leo Schalkyk Essexin yliopistosta vertaa mutaatioiden syntymistä ja vaikutusta siihen, kuin paukuttaisi vasaralla auton moottoria.

”On mahdollista, että se lyömisen jälkeen toimii paremmin, mutta suurempi todennäköisyys on, että vasara vain kimpoaa pois tai rikkoo jotain.”

Aiemmin on huomattu esimerkiksi, että vanhempien isien lapsilla on hieman muita suurempi todennäköisyys sairastua autismin kirjon häiriöihin.

Toisaalta he näyttävät myös pärjäävän muita paremmin koulussa.

Tutkimuksessa ei selvitetty, miten nyt havaitut mutaatiot vaikuttavat. Ne näyttäisivät kertyvän kromosomiin 8p, mutta ei vielä tiedetä, mitä tämä merkitsee.

Kyseisen kromosomin alueella sytosiini-guaniini -mutaatioita tapahtuu 50-kertaisella tahdilla muuhun perimään nähden.

Mutaatioiden syntyä selvitettiin kartoittamalla liki 15 000 islantilaisen perimä. Perimää verrattiin tutkittujen henkilöiden vanhempiin, lapsiin ja sisaruksiin. Tutkimuksen julkaisi Nature.

Euroopan avaruusjärjestön havainnekuvassä on asteroidi Didysos ja sitä kiertävä kappale, johon tutkijat törmäyttäisivät luotaimen.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan ja Euroopan Esan tutkijat haluavat selvittää, miten asteroideja voitaisiin torjua, mutta Euroopan puolelta rahoitus on jäissä.

Kuulussa Armageddon-katastrofielokuvassa 1990-luvulta Bruce Willisin johtama tiimi lähetetään avaruuteen räjäyttämään Maata kohti syöksyvä asteroidi palasiksi.

Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusjärjestöjen Nasan ja Esan tutkijat suunnittelevat vähän samaa, mutta paljon pienemmässä mitassa ja ilman ydinpommeja.

Niin sanottu Aida-hanke on ollut vireillä jonkin aikaa. Nimi tulee sanoista Asteroid Impact and Deflection Assessment.

Sen tarkoitus on laukaista luotain Didymos-asteroidille, jota kiertää myös pieni kuu. Didymoksen läpimitta on 800 metriä ja sitä kiertävän kappaleen läpimitta on 150 metriä.

Tutkijat haluavat törmäyttää luotaimen tähän pienempään kappaleeseen. Ajatuksena on tutkia, miten asteroidien ratoja pystytään muuttamaan törmäyksellä.

Aida koostuisi kahdesta luotaimesta: eurooppalaisten Aim laukaistaisiin ensin ja se asettuisi kiertämään Didymosta.

Aim tekisi tärkeitä mittauksia ja sen jälkeen laukaistaisiin amerikkalaisten Dart, joka törmäisi Didymoksen kuuhun ja suistaisi sen radaltaan.

Didymos sopii kohteeksi, koska se on lähellä ja törmäyskoe ei saisi sen kuuta syöksymään Maata kohti. Didymoksen kuu on myös samaa kokoluokkaa kuin maapalloa todennäköisimmin uhkaavat asteroidit. Asiasta kertoo Nasan verkkosivu.

Uhkaavia asteroideja ei tällä hetkellä tunneta. Asteroidivyöhykkeellä on kuitenkin tuhansia ja tuhansia kappaleita, jotka voisivat mahdollisesti joskus ajautua törmäämään maapalloon.

Kiviä putoilee silloin tällöin. Kuuluisa Siperian Tunguskan räjähdys vuonna 1908 aiheutui todennäköisesti pienehkön asteroidin törmäyksestä. Vuonna 2013 Tšeljabinskin yllä räjähti meteori, joka aiheutti 1 600 ihmisen loukkaantumisen.

Tutkijat uskovat, että asteroidien törmäykseltä voidaan suojautua. Siksi Aida-hankkeen eteneminen olisi tärkeää.

”Emme ole voimattomia asteroidien edessä. Mutta meidän täytyy harjoitella niiden torjumista tosielämässä siltä varalta, että joskus joudumme oikeasti suistamaan asteroidin radaltaan”, sanoo yhdysvaltalaista osaa hankkeesta johtava Andrew Cheng tiedotteessa.

Viime joulukuussa Euroopan avaruusjärjestö Esan jäsenmaat peruivat rahoituksen toiselta hankkeeseen tarvittavalta luotaimelta

Rahat ohjattiin Marsista elämää etsivään ExoMars-hankkeeseen.

Nyt tutkijat yrittävät lobata asteroidihanketta taas henkiin.

Latviassa pidetyssä tapaamisessa tutkijat esittivät halvemman vaihtoehdon Aimin toteuttamiseksi.

Uudessa versiossa luotaimesta olisi riisuttu Didymoksen kuuhun suunniteltu laskeutuja ja poistettu tutkajärjestelmä, joka luotaisi kuun rakennetta. Hintalappu olisi nyt 210 miljoonaa.

Nasan Dart-hanke eli varsinainen törmääjä etenee eurooppalaisista huolimatta, mutta Dart ei pysty tekemään kaikkia niitä tärkeitä mittauksia, joihin Aimia tarvittaisiin.

Aimin pitäisi mitata tarkasti kappaleen massa, jotta törmäyksen vaikutukset voitaisiin myös mitata.

”Emme ole koskaan kokeilleet asteroidin työntämistä radaltaan eikä sitä voi testata laboratoriossa mitenkään. Meidän täytyy selvittää, pitävätkö simulaatiomme ja mallimme paikkansa”, kertoo Esan johtaja Jan Woerner.

Nasa rakentaa Dart-luotaintaan edelleen alkuperäisessä aikataulussa. Sen olisi tarkoitus törmätä asteroidiin vuonna 2022.

Tutkijat sanovat, että parasta olisi ollut saada Aim tekemään mittauksia samaan aikaan Dartin kanssa. Aim pystyy heidän mukaansa hoitamaan tehtävänsä myös törmäyksen jälkeen, jos hanke ylipäätään saa rahoitusta.