Loispistiäisen geenejä löytyi tällaiselta monarkkiperhoselta. Kuva: Wikimedia Commons
Loispistiäisen geenejä löytyi tällaiselta monarkkiperhoselta. Kuva: Wikimedia Commons

Lajien välisen geenisiirron tekivät virukset.

Luonto on tuottanut omia gm-perhosia. Tuoreen tutkimuksen mukaan perhosilla loisivista pistiäisistä on siirtynyt geenejä perhosten genomiin. 

Ranskalaistutkijat kykenivät myös osoittamaan, että geenien siirron lajien välillä olivat tehneet virukset.

Francois Rabelais -yliopiston tutkijat etsivät perhosten perimästä alunperin niin sanottujen bracovirusten geenejä. Nämä virukset ovat keskeisessä roolissa, kun pistiäinen munii munansa perhostoukkaan. Muniva pistiäinen ruiskuttaa isäntään miljoonia viruksia, jotka sulautuvat perhosen genomiin ja estävät isännän immuunipuolustusta. Näin loispistiäisen munat eivät joudu isännän puolustussolujen hyökkäyksen kohteeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisinaan käy kuitenkin niin, että pistiäinen erehtyy munimaan väärään isäntälajiin ja isäntä ei kuolekaan. Tutkijat halusivat tietää, mitä silloin tapahtuu viruksen geeneille, jotka ovat asettuneet osaksi isännän dna:ta. Tulokset osoittivat, että viruksen dna periytyy perhosen jälkeläisille, ja siitä tulee ilmeisesti pysyvä osa sukulinjan geneettistä perintöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämän jälkeen he tekivät odottamattoman löydön. Perhosten genomista löytyi myös pistiäisen omia geenejä, ja ne olivat edelleen aktiivisia. Virus oli siis omien geeniensä lisäksi siirtänyt perhoseen myös pistiäisen geenejä.

Tutkijat koettivat myös selvittää, oliko pistiäisen geeneillä mitään virkaa perhosen biologiassa. Oletus oli, että jos ne olivat hyödyttömiä tai haitallisia, ne olisivat karsiutuneet pois. Tutkijat saivatkin todisteita siitä, että pistiäisen geenit saattavat suojata perhosia toiselta hyönteisvirukselta.

Tutkimuksessa viruksen ja pistiäisen geenejä etsittiin vain kourallisesta perhoslajeja, mutta tutkijat uskovat, että ilmiö on laajalle levinnyt. Loispistiäisten ryhmässä bracoviruksia esiintyy vainopistiäisillä (Braconidae), joka on valtavan monilajinen heimo, ja moni laji on erikoistunut vain yhteen tai muutamaan isäntälajiin. Siksi mahdollisuuksia geenien siirtoon lajien välillä on käytännössä rajattomasti.

Tutkimuksen julkaisi PLOS Genetics.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Tiede-lehden artikkeli: Ihmisellä on yli sata geeniä muilta eliöiltä   

...ihmisen perimässä on jopa 145 geeniä, jotka ovat peräisin bakteereilta, muilta yksisoluisilta ja viruksilta.

Ennestään on tiedetty, että bakteereilla ja yksinkertaisilla aitotumaisilla geenit voivat siirtyä horisontaalisesti eliöltä toiselle. Juuri tämän ansiosta monet pöpöt voivat kehittää nopeasti vastustuskykyä antibiooteille.

Sen sijaan tutkijat ovat kiistelleet siitä, voivatko geenit hypätä tällä tavoin monimutkaisempiin eliöihin, kuten kädellisiin. Osa heistä uskoo, että eläinsolut voisivat nielaista sisäänsä vierasta geneettistä ainesta virusten salakuljettamana tai pienenä dna-palana. Mutta on vaikea osoittaa, että jokin lyhyt pätkä ihmisen perimää olisi muualta kotoisin.

...

Ryhmä löysi yhteensä satoja geenejä, jotka näyttivät loikanneen eläimiin bakteereista, arkeoneista, sienistä, muista mikro-organismeista ja kasveista. Geeneistä 17 on sellaisia, joiden on jo aiemmin arveltu olevan peräisin muilta eliöiltä.

----

Eikös (ihmisen) solujen organellitkin, esim. mitokondriot, ole alkujaan peräisin muualta, kuten bakteereilta?

---

Sitä paitsi ihmisen ja esimerkiksi banaankasvin DNA:sta on 60% samanlaista tämän mukaan: How similar is human DNA to plant DNA?

Heikki Heinonen

Ihme juttu. Onkohan tällainen geenien siirtyminen vaikuttanut myös muiden eliöiden evoluutioon, Darwin varmaan kääntyy haudassaan jos näin on. Onko ihmisen perimässä esimerkiksi tomaatin geenejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla