Mikrobit näkyvät vihreinä koehiiren suolessa.
Mikrobit näkyvät vihreinä koehiiren suolessa.

Samat geenit kietoutuvat vastustuskykyyn ja diabeteksen puhkeamiseen.

Suoliston bakteerikanta vaikuttaa ihmisen terveyteen. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä osoitti uudessa tutkimuksessa, että mikrobistoa määrittää olennaisesti sekä perimä että yksilön synnyinpaikka.

Ryhmä kävi läpi kymmeniä tuhansia hiirten geenejä ja tunnisti yli sata geenipätkää, jotka määrittävät suolistomikrobiston koostumusta. Osa on samoja, jotka ihmisillä osallistuvat nivelrikon, paksusuolensyövän, Chrohnin taudin, keliakian ja diabeteksen kehittymiseen.

Miten geenit oikein vaikuttavat mikrobeihin?

”Hyvä kysymys. Emme tiedä tarkkaan, millä mekanismilla geenit vaikuttavat mikrobien runsauteen. Se on todennäköisesti hyvin monimutkainen”, tutkimusryhmän jäsen, biologi Antoine Snijders Berkeley-laboratoriosta kertoo.

”Moni tutkimus on osoittanut, että immuunijärjestelmä ja suolistomikrobisto vaikuttavat toisiinsa. Osoitimme, että juuri niissä perimän kohdissa, jotka kytkeytyvät mikrobien määriin, on paljon vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan liittyviä geenejä.”

Lisäksi ryhmä havaitsi, että immuunijärjestelmän auttajasolujen pitoisuus veressä selittyy Lactobacillaceae-bakteerien määrällä suolistossa.

”On todennäköistä, että geenit vaikuttavat mikrobimääriin ainakin immuunijärjestelmän kautta”, Snijders selittää.

Tulos vahvistaa näyttöä siitä, että suolistobakteereilla on tärkeä rooli elimistön vastustuskyvyssä ja siten alttiudessa sairastua.

Myös synnyinkoti jättää mikrobistoon pysyvän jäljen. Tämä paljastui, kun koehiiriä pidettiin ensimmäiset elinviikot erilaisissa ympäristöissä.

Ulostenäytteet osoittivat, että ensimmäinen kasvuympäristö näkyi bakteerikannan koostumuksessa uuteen ympäristöön muuton jälkeenkin. Tutkijoiden yllätykseksi hiiren ensimmäinen ”kotikaupunki” oli tunnistettavissa jopa sen jälkeläisten suolistosta.

”Varhainen elinympäristö on erittäin tärkeä yksilön mikrobiston muodostumiselle. Ensimmäinen annos mikrobeja saadaan äidiltä, ja se vaikuttaa koko eliniän”, sanoo tutkijaryhmään kuulunut Jian-Hua Mao Berkeley-laboratoriosta.

Tutkimuksen julkaisi Nature Microbiology.