Katumuusikoillakin on kenties AVPR1A-geeni.
Katumuusikoillakin on kenties AVPR1A-geeni.

Suomalaistutkijat löysivät geenin, joka saa kuuntelemaan musiikkia.

Ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvä geeni on myös musiikin kuuntelun takana, osoittaa Journal of Human Genetics -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.

Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian tukijat ovat jo aiemmin yhdistäneet arginiinivasopressiini-reseptori- eli AVPR1A-geenin musikaalisuuteen. Samainen perintötekijä on liitetty lisäksi ihmisen sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymiseen. Linnuilla vastaava hormonireseptori vaikuttaa laulamiseen ja liskoilla sekä kaloilla kosintamenoihin.

Uusi tutkimus antaa tekijöidensä mukaan molekyylitason tietoa siitä, että musiikki liittyy ihmisen sosiaaliseen kommunikaatioon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimukseen osallistui 437 henkilöä 31 suvusta eri puolilta Suomea. Mukana oli ammattimuusikoita, harrastajia sekä musiikkia harrastamattomia henkilöitä. Heidän aktiivista ja passiivista musiikin kuunteluaan selvitettiin kyselylomakkeella. Lisäksi he osallistuivat kolmeen musikaalisuustestiin ja antoivat verinäytteen geenitutkimusta varten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimukseen osallistuneet kuuntelevat viikon aikana musiikkia aktiivisesti keskimäärin 4,6 tuntia ja passiivisesti 7,3 tuntia. Aktiivisesti musiikkia kuuntelivat eniten ne, joilla oli musiikkikoulutusta, jota olivat saaneet korkeat pisteet musikaalisuustesteistä ja tekivät itse musiikkia.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sävelkuurous, absoluuttinen nuottikorva, musikaalisuus ja musiikillinen luovuus kulkevat suvussa. Nyt selvisi, että myös halukkuus kuunnella musiikkia vaihtelee suvuittain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla