Pelkkä viljelytapa ei ratkaise pellon kasvukuntoa ja hyvinvointia, kertoo tuore suomalainen maaperätutkimus. Maan rakenne, viljavuus sekä orgaanisen aineen ja pieneliöiden määrä on hyvin samanlainen rinnakkaisilla luomu- ja tavanomaisilla lohkoilla.Tut...

Pelkkä viljelytapa ei ratkaise pellon kasvukuntoa ja hyvinvointia, kertoo tuore suomalainen maaperätutkimus. Maan rakenne, viljavuus sekä orgaanisen aineen ja pieneliöiden määrä on hyvin samanlainen rinnakkaisilla luomu- ja tavanomaisilla lohkoilla.Tutkimuksessa oli mukana kymmenen perinteistä ja kahdeksan luomutilaa Etelä-Suomesta. Jälkimmäisten pellot olivat olleet luomussa vähintään 10 vuotta, keskimäärin 24 vuotta.

Usein väitetään, että luomu parantaa maan laatua ja elävyyttä. Tavanomaista taas pidetään jopa kuolleena. Molemmissa viljelytavoissa esiintyy kuitenkin esimerkiksi eläimistöltään niukkoja ja runsaita peltoja. Runsauden määrittää lähinnä maan rakenne: tiiviis savi ei elätä sukkulamatoja.

Tutkimusta vetänyt professori Martti Esala sanoo Elintarvike & Ympäristö –lehdessä, että hyvän peltomaan ominaisuudet eivät ole vielä täysin paljastuneet tieteelle. Muhevassa maassa katsotaan kuitenkin olevan hyvä pinnan multarakenne ja kuohkea maaperä, johon kasvien juuret pääsevät tunkeutumaan syvälle. Tuottoisa pelto elättää myös paljon mikrobeja ja selkärangattomia, kuten leiroja ja hyppyhäntäisiä.

Luonnonmukaisessa viljelyssä keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Kemikaalien sijasta lannoituksessa käytetään mm. eloperäisiä lannoitteita ja viljelykiertoa. Tauteja ja tuholaisia vastaan käytetään esimerkiksi taudinkestäviä kasvilajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla