Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Identtisten kaksosten epigeneettinen ”sormenjälki” on lähempänä toisiaan kuin ei-identtisillä kaksosilla.

Epigeneettiset mekanismit aiheuttavat muutoksia geenien toimintaan vaikuttamatta dna:n emäsjärjestykseen. Epigenetiikkaa on esimerkiksi dna:han kiinnittyvien säätelymolekyylien hahmo eli metylaation "sormenjälki".

Tällaisten muutosten on ajateltu purkautuvan lähes kokonaan sukusolujen kehityksen aikana. Vaikka joidenkin säätöjen tiedetään siirtyneen seuraavalle sukupolvelle, sen on arveltu olevan harvinaista.

Nyt torontolaistutkija Art Petronis kollegoineen vahvisti kaksostutkimusten avulla, että epigeneettiseten muutosten periytyminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Tietyn ominaisuuden tai sairauden perinnöllisyyttä tutkitaan vertaamalla sen esiintymistä ei-identtisillä ja identtisillä kaksosilla. Identtiset kaksoset kehittyvät samasta hedelmöityneestä munasolusta. Ominaisuus on perinnöllinen, mikäli identtiset kaksoset ovat sen suhteen samankaltaisempia kuin ei-identtiset.

Tutkijat huomasivat, että identtisten kaksosten epigeneettinen ”sormenjälki” on lähempänä toisiaan kuin ei-identtisillä kaksosilla. Heidän mukaansa epigenetiikka voi auttaa ymmärtämään monien tautien periytyvyydessä havaittuja epäjohdonmukaisuuksia, joita pelkät geenit eivät riitä selittämään.

Tutkimuksen julkaisi Nature Genetics.

Lue Tiede-lehdessä 6/2006 julkaistu artikkeli epigenetiikasta eli siitä, kuinka menneiden aikojen olot vaikuttavat seuraviin sukupolviin.