Vasen valokuva on alkuperäinen. Oikeanpuoleisen kuvan värejä on korostettu. Kasvon värien sävyt kertovat tutkijoiden mukaan ihmisen tunnetilasta. Ilo hivenen sinistä muun muassa leuan tietämille. Kuva: The Ohio State University
Vasen valokuva on alkuperäinen. Oikeanpuoleisen kuvan värejä on korostettu. Kasvon värien sävyt kertovat tutkijoiden mukaan ihmisen tunnetilasta. Ilo hivenen sinistä muun muassa leuan tietämille. Kuva: The Ohio State University

Uskomattoman pienet muutokset leuan, poskien, nenän tai kulmien ihossa paljastavat tunnetilamme jopa 75 prosentin varmuudella.

Kasvomme viestivät tunnetilastamme silloinkin, kun onnistumme pitämään ilmelihaksemme kurissa ja naaman pokerina. Uuden tutkimuksen mukaan tunteemme kun ovat luettavissa pienen pienistä muutoksista kasvojen värissä.

Koehenkilöt onnistuivat tunnistamaan toisen tunnetilan oikein jopa 75 prosentin varmuudella pienistä verenkierron muutoksista nenän, kulmien, poskien ja leuan alueella.

Vielä parempaan tulokseen pääsi tietokone, kun tutkijat opettivat sen lukemaan kasvojen väriä laskentakaavan avulla.

Se analysoi tunteen oikein peräti 90 prosentissa tapauksista. Sekä ihmiset että tietokoneohjelma tunnistivat varmimmin iloiset kasvot.

”Tunnistimme kasvoilta ainutlaatuisen värikuvion jokaiselle tutkimallemme tunteelle”, sanoo tiedotteessa kognitiotieteilijä ja sähkö- sekä tietokonetekniikan professori Aleix Martinez Ohion osavaltion yliopistosta.

”Uskomme, että värikuviot johtuvat hienoisista keskushermoston laukaisemista muutoksista veren kierrossa tai koostumuksessa”, Martinez sanoo.

”Emme ainoastaan havaitse näitä muutoksia kasvojen värissä, vaan myös käytämme niitä tunnistaaksemme oikein toisten ihmisten tunteita, teimme sitä sitten tietoisesti tai emme.”

Havainto saatiin kokeissa, joiden alkajaisiksi tutkijat analysoivat kasvojen väritystä sadoista eri tunteita esittävistä valokuvista.

He huomasivat, että surun ja ilon kaltaiset tunteet muodostivat kasvoille tunnistettavia värikuvioita riippumatta etnisestä taustasta, ihonsävystä tai sukupuolesta.

Vaikka ihmisten sanotaankin olevan kateudesta vihreitä tai kiukusta punaisia, eivät ihmisen tunnetilat tutkimuksen mukaan näy kasvoista aivan näin yksinkertaisesti.

Jokaiseen tutkittuun tunteeseen yhdistyi kasvoilla sinisen, punaisen, vihreän ja keltaisen sävyjä. Niiden voimakkuus ja paikka kasvoissa vain vaihtelevat.

Ilo nostattaa poskille ja ohimoille punaa ja hivenen sinistä leuan tietämille. Yllättynyt ilme eroaa siitä hieman punaisemmalla otsalla ja vähemmän sinisellä leualla.

Seuraavaksi tutkijat halusivat testata, välittävätkö nämä värimuutokset tietoa ihmisen tunnetilasta ilman niihin liittyviä ilmeitä.

Tätä tarkoitusta varten he tuottivat keinotekoisia kuvia tietokoneella niin, että he värittivät neutraalia ilmettä esittävää valokuvan eri tunteille ominaisilla värikuvioilla. Värien voimakkuutta tarkoituksellisesti ylikorostettiin kuvissa.

Sitten näitä kuvia näytettiin 20 koehenkilölle, joiden tehtävänä oli kertoa, mitä kuvan henkilöt heidän mielestään tuntevat. Vastauksensa heidän piti valita 18 tunteen luettelosta.

Sitten tutkijat vaikeuttivat koetta yhdistämällä eri tunteiden värikuvioita kasvokuviin, joissa kuvattavalla oli väärää tunnetta kuvastava ilme.

Näitä kuvia katsellessaan koehenkilöt raportoivat jonkin olevan kuvassa pielessä, vaikka he eivät osanneetkaan kertoa, mikä heitä siinä häiritsi.

”Osallistujat tunnistivat selvästi, missä kuvissa värit olivat yhteneväiset [ilmeen kanssa] ja missä ei”, Martinez sanoo.

Tutkimusryhmä on patentoinut kehittämänsä tekniikan ja perustanut sen kaupallistamiseen tähtäävän yrityksen nimeltä Online Emotion. Toiveena on, että sen avulla tekoäly pystyisi tulkitsemaan ihmisten tunteita.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Pnas.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?