Ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, aiheuttavat joka vuosi Suomessa 200-500 ennenaikaista kuolemaa. Saastepiikkien tiedetään altistavan sydäninfarktille, mutta mekanismi on ollut epäselvä. Ei ole enää.

Ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, aiheuttavat joka vuosi Suomessa 200-500 ennenaikaista kuolemaa. Saastepiikkien tiedetään altistavan sydäninfarktille, mutta mekanismi on ollut epäselvä. Ei ole enää. Circulation julkaisema tutkimus paljastaa, että pienhiukkaset kulkeutuvat keuhkojen lisäksi hetkessä myös verenkiertoon.

Belgialais-brittiläinen tutkijaryhmä pisti koehenkilöt hengittämään saastunutta suurkaupunki-ilmaa simuloivia merkkiainepartikkeleita, jotka vastaavat kooltaan alle 0,1 mikrometrin (metrin miljoonasosa) hienojakoisia pölyhiukkasia. Niiden kulkua seurattiin gammakameralla ja verinäytteillä. Huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutissa, mutta hiukkaset sukkuloivat suonistossa vielä tunnin päästä altistuksesta. Havainto saattaa selittää ilmansaasteiden aiheuttamat välittömät verenkiertohäiriöt.

Katupölyyn piiloutuvien hiukkasten koko vaihtelee 0,001 mikrometristä muutamaan kymmeneen mikrometriin. Vaarallisia ovat erityisesti hiukkasten pinnalle takertuvat aineet. Esimerkiksi pakokaasut ja tupakansavu pääsevät keuhkoihin paremmin hiukkasten siivellä kuin hengitettävänä kaasuna. Kiusallisimpia ovat keskikokoiset alle 2,5 mikrometrin pienhiukkaset (PM2,5), jotka raivaavat tiensä keuhkorakkulohin asti. Karkea kevätpöly koostuu lähinnä jauhautuneesta hiekoitushiekasta ja nastarenkaiden kuluttamasta asfaltista.

Kimmo Koistisen tänään Kuopion yliopistossa tarkistettavan väitöstutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden pienhiukkasaltistus on alhaisempaa kuin muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Tärkein altistukseen vaikuttava tekijä on tupakointi, muita ovat kodin ja työpaikan ilman sisäpitoisuus sekä liikennetiheys kodin läheisyydessä. Tupakoimattomien pienhiukkasaltistus on lähinnä peräisin polttoprosessien noki- ja tuhkapäästöistä, sulfaatti-, nitraatti- ja ammoniumhiukkasista sekä maaperän ja rakennusten mineraalipölystä. Noki- ja tuhkahiukkasista noin puolet kulkeutuu Suomeen muualta, lopuista suurin osa on peräisin paikallisesta liikenteestä.

Nuoret altistuivat pienhiukkasille enemmän kuin vanhat, ja altistusta kohottaa myös matala koulutustaso. Eroja selittivät parhaiten tupakointi ja altistuminen työpaikoilla. Pienhiukkasaltistusta mitattiin pääasiassa henkilökohtaisella keräimellä, jota koehenkilöt kuljettivat mukanaan 48 tunnin ajan.