Taitelijan näkemys tähdestä, joka kulki aurinkokuntamme ulkoreunan läpi 70 000 vuotta sitten. Aurinko näkyisi tähden lähellä melko kirkkaana pisteenä, kuten kuvassa. Nyt tähti ja sitä kiertävä ruskea kääpiö ovat jo noin 20 valovuoden päässä Maasta. Kuva: Michael Osadciw / University of Rochester
Taitelijan näkemys tähdestä, joka kulki aurinkokuntamme ulkoreunan läpi 70 000 vuotta sitten. Aurinko näkyisi tähden lähellä melko kirkkaana pisteenä, kuten kuvassa. Nyt tähti ja sitä kiertävä ruskea kääpiö ovat jo noin 20 valovuoden päässä Maasta. Kuva: Michael Osadciw / University of Rochester

Minkään muun tähden ei tiedetä kulkeneen näin läheltä Aurinkoa.

70 000 vuotta sitten aurinkokuntamme reunan eli Oortin komeettapilven läpi kulki heikosti loistava tähti. Scholzin tähdeksi nimetty tähti tuli arviolta viisi kertaa lähemmäksi kuin aurinkokunnan lähin tähti eli Proxima Centauri on nyt.

Minkään muun tähden ei tiedetä kulkeneen näin läheltä Aurinkoa. Tähti kulki noin 52 000 tähtitieteellisen yksikön eli au:n päässä Maasta. Etäisyys vastaa noin 0,8 valovuotta. Yksi au on Auringon etäisyys Maahan.

Tähden reitin mittasi joukko tähtitieteilijöitä, joita johti Eric Mamajek Rochesterin yliopistosta. Tähti kiinnitti Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tutkijoiden huomion, koska se näytti kulkevan lähes suoraan poispäin aurinkokunnasta ja huomattavan nopeasti. Ilmiötä mittasivat Etelä-Afrikassa sijaitseva Salt- ja Chilessä sijaitseva Magellan-teleskooppi.

Liikkeestä tutkijat päättelivät, että tähti oli joskus kulkenut aurinkokunnan läheltä tai sen läpi. Tähtitieteilijät mittasivat tähden kiihtyvyyden sen spektrin ja ns. Doppler-ilmiön avulla. Ilmiö mittaa aallonpituuden muutoksia kohteen liikkeestä havaitsijaan nähden.

Nyt Scholzin tähti on pieni punainen kääpiö Yksisarvisen tähdistön suunnassa noin 20 valovuoden päässä Maasta. Se sai nimensä tähden löytäjän Ralf-Dieter Scholzin mukaan.

Tähän asti lähin aurinkokunnan läheltä kulkenut tähti oli HIP 85605. Se kuitenkin kulki kauempana kuin Oortin pilvessä.

Tähden massa oli laskujen mukaan kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Tähden kyljessä kulki ruskea kääpiö, jonka massa oli kuusi prosenttia Auringon massasta. Ruskeita kääpiötä pidetään ns. epäonnistuneina tähtinä.

Taivaalle äskettäin lähetetty Euroopan avaruusjärjestön Esan luotain Gaia paljastanee lisää tähtiä, jotka jo kävivät lähellä aurinkokuntaa tai tulevat sen lähelle.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Astrophysical Journal Letters.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
Liittynyt1.2.2010

Pieni tähti kulki aurinkokunnan läpi 70000 vuotta sitten

Notta suisti kuiten asteroideja ja komeettoja ym. pienempää sälää radoiltaan, jolloin tod.näk. aiheutui melkoinen kolarisuma Aurinkokunnassa. Vai miten tuo pitäisi sanoa jos erisnimellä. Oortin vyöhykkeellä etenkin kävi varsinainen pölinä ja nyt kun tuo ohitus tiedetään, alkaa varmaan pukata tietoa siitäkin puolesta. Toinen juttu taas on se, että kun avaruudessa jokin juttu, eli objekti liikkuu paikasta x, se jossain vaiheessa liikkuu jälleen kyseisestä äksästä, ellei sitä ole jokin tekijä...
Lue kommentti

- Ubi bene, ibi patria -

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä