Seitsemänvuotias poika sai uuden ihon, joka toimii täysin terveesti. Poika pystyy nyt pelaamaan jalkapalloakin. Kuva Nature, News&Views
Seitsemänvuotias poika sai uuden ihon, joka toimii täysin terveesti. Poika pystyy nyt pelaamaan jalkapalloakin. Kuva Nature, News&Views

Uutta ihoa valmistui kaiken kaikkiaan 0,85 neliömetriä. Uusi iho toimii yhtä hyvin kuin normaali terve iho.

Seitsemänvuotias poika sai lähes kokonaan uuden, geenimuokatuista soluista kasvatetun ihon Saksassa.

Siirre kattaa 80 prosenttia lapsen ihopinnasta ja toimii aivan normaalisti, kertovat operaation tehneet kirurgit ja tutkijat Nature-tiedelehdessä.

Uuden ihon saanut lapsi sairastaa niin sanottua junktionaalista epidermolyysi bullosaa. Vakava perinnöllinen sairaus aiheuttaa ihoon rakkuloita ja kroonisia haavaumia. Ihon uloin kerros orvaskesi irtoaa helposti alla olevasta verinahasta.

Sairauteen ei ole hoitoa, ja se voi olla tappava.

Pojan ihossa oli syntymästä saakka ollut rakkuloita joka puolella kehoa. Hänen tilansa paheni joitakin viikkoja ennen kuin hän saapui saksalaisen Ruhrin yliopistosairaalaan Bochumissa. Hän menetti pian 60 prosenttia ihostaan.

Kun geenimuokattua ihosiirrettä lopulta kokeiltiin, ihosta oli tuhoutunut 80 prosenttia.

Ihosiirre kasvatettiin soluista, jotka otettiin lapselta niistä kohdista ihoa, joissa ei ollut rakkuloita. Ihosoluihin siirrettiin viruksen avulla terve geenimuunnos, joka korvasi tautia aiheuttavan geenimuodon kaikissa soluissa.

Solut kasvoivat toimiviksi sarveissoluiksi. Ne ovat ihon ylimmän kerroksen eli epidermiksen yleisimpiä solutyyppejä.

Uutta ihoa valmistui kaikkiaan 0,85 neliömetriä. Kasvatettu iho lisättiin lapselle dermiksen eli verinahan päälle kahdessa eri pääoperaatiossa.

”Perusmenetelmä on hyvin samanlainen kuin se, mitä on aiemmin käytetty palovammapotilaille. Ero on siinä, että me teimme geneettisiä muutoksia”, Modenan yliopiston professoriin Michele De Luca kommentoi Naturen tiedotustilaisuudessa.

Uusi iho kiinnittyi hyvin alla olevaan verinahkaan ja parani normaalisti. Se ei muodostanut rakkuloita vielä kaksi vuotta operaation jälkeenkään.


Neljässä kuukaudessa uudistunutta ihoa oli kasvanut myös vauriokohtien päälle. Kuva: De Luca et al, Nature

Kaiken kaikkiaan tutkijat toteavat, että pojan ihoa voi nyt verrata normaaliin, terveeseen ihoon.

”Iho ei tarvitse mitään voiteita. Se on sileä ja vakaa. Jos poika saa kolhuja niin kuin kouluikäiset lapset tuppaavat saamaan, ne paranevat normaalisti”, kertoi lastenlääkäri Tobias Rothoeft Ruhrin yliopistosairaalasta.

Ratkaisevaa siirteen onnistumiselle oli, että lähtösoluissa oli riittävästi kantasoluja.

Koska ihosolut olivat muuntogeenisiä, tutkijat pystyivät seuraamaan solujen jakautumista keholla. Kahdeksan kuukauden kuluttua oli jäljellä vain kantasolujen jälkeläisiä, ei muiden solutyyppien. Ihon normaali uusiutumien oli kantasolujen varassa.

”Kun ihon uusii kantasoluista, ne käyttäytyvät kuten kantasolujen kuuluukin ja uudistavat orvaskeden normaalisti”, De Luca sanoi.

Hyksin palovammakeskuksen osastonylilääkäri, plastiikka­kirurgi Jyrki Vuola kehuu saavutusta.

”Periaatteessa lähestymistapa on täsmälleen oikea. Kokeiluluontoista geenihoitoa voidaan hengenvaarallisessa tapauksessa käyttää, vaikka sivuvaikutuksia ei varmuudella tunneta.”

Hoito lupaa apua niille, jotka sairastavat epidermolyysiä. Palovammojen korjaamiseen menetelmä ei juuri sovellu, koska siirteet korvaavat vain ulointa ihoa.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4236
Liittynyt29.8.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Olen pohtinut asiaa jokseenkin näin... Ei sitä välttämättä kannata löiittyä/fanittaa jotain puoluetta ellei tosissaan voi uskoa siirtyvänsä jonkinlaiseen parempaan tietoisuuteen. Sama pätee puolueen perustamiseen. Tuskin esim. Harkimo uutta puoluetta perusteiais ellei voisi itse uskoa jonki9nlaiseen parempaan visioon ja tietoisuuteen maailmasta, johon kukaan muu ei kykene. ---> Seuraa automaattisesti kritiikkivoittoinen suhtautuminen muihin, eniten varmaan tässä Hjalliksen tapauksessa...
Lue kommentti

Ruhollah.