Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa havainneet, että galaksien pimeä aine on kokkareista. Eivät he toki pimeää ainetta nähneet. Kokkareisuus paljastui sen sijaan epäsuorasti Hubble-avaruuskaukoputken kuvasta, jossa galaksijoukko toimii ns. gravitaatiolins...

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa havainneet, että galaksien pimeä aine on kokkareista. Eivät he toki pimeää ainetta nähneet. Kokkareisuus paljastui sen sijaan epäsuorasti Hubble-avaruuskaukoputken kuvasta, jossa galaksijoukko toimii ns. gravitaatiolinssinä.

Galaksijoukkoihin voi kuulua satoja galakseja. Joukon vetovoima vääntää sen takana olevien galaksien valon sarjaksi kaaria, joiden muoto riippuu siitä, miten massa on jakautunut galaksijoukkoon ja sen galakseihin. Kyse on gravitaatiolinssi-ilmiöstä.

Joukossa on runsaasti myös toistaiseksi tuntematonta pimeää ainetta. Noin 90 prosenttia yksittäisten galaksien aineesta on pimeää. Tiedämme pimeän aineen olemassaolon pelkästään siksi, että sen vetovoima vaikuttaa kirkkaaseen aineenseen.

Pimeän aineen vetovoima vaikuttaa siis myös siihen, miten gravitaatiolinssinä toimiva galaksijoukko vääntää takaa tulevaa valoa. Periaatteessa pimeän aineen jakautuminen näkyy siis tarkastelemalla galaksijoukon takana olevien kohteiden valoa, mutta käytänössä temppu ei ole onnistunut ennen tätä.

Yalen yliopiston tutkija Priyamvada Natarajan ja hänen tutkimusryhmänsä keksivät uuden tavan analysoida Hubble-avaruuskaukoputken gravitaatiolinssikuvia, ja he ”näkivät” ensimmäistä kertaa galaksien sisällä olevan pimeän aineen jakautumisen: kokkaraiselta näyttää.

Ns. kylmää pimeää ainetta - joka koostuu toistaiseksi tuntemattomista, massiivisista hiukkasista - sisältävät teoreettiset mallit ennustavat pimeän aineen jakautuvan epätasaisesti. Natarajan sanookin yliopistonsa tiedotteessa uskovansa, että nyt havaittujen kokkareiden ominaisuudet ovat avain pimeän aineen luonteeseen.