Pisara roiskahtaa jo ilmassa, vihjaa uusi teoria. Kuva: Pete Aarre-Ahtio
Pisara roiskahtaa jo ilmassa, vihjaa uusi teoria. Kuva: Pete Aarre-Ahtio

Vuoristossa ei räisky niin kuin alavilla mailla, ja nyt tiedetään syy.

Miksei putoava vesipisara ei vain leviä pinnalle vaan räiskähtää eri suuntiin? Syynä on ohuen ohut kerros ilmaa pisaran ja pinnan välillä.

Brittiläisen Warwickin yliopiston fyysikon kehittämä uusi teoria selittää, mitä pisaran ja pinnan välillä tarkkaan ottaen tapahtuu.

Roiskeen aikaansaava ilmakerros on vain mikronin eli millimetrin tuhannesosan vahvuinen. Se estää pisaraa heti sen iskeytyessä kastelemasta pintaa. Seurauksena on räiskähdys.

Mitä pienempi ilmanpaine on, sitä vähemmän ilmakerros vastustaa pisaraa ja sitä helpommin se väistyy tieltä. Siksi korkealla vuoristossa roiskuu vähemmän. Ilmanpaine kun pienenee, mitä korkeammalle noustaan.

Räiskähdyksen mekanismin ymmärtäminen auttaa estämään sitä. Esimerkiksi 3d-tulostuksen jälkeä voisi parantaa hallitsemalla räiskeitä.

Rikostutkinnassakin räiskymisen tiede voi olla avuksi, kertoo Warwickin yliopiston tiedote. Rikostapauksesta saattaa kertoa tärkeitä asioita se, ovatko veripisarat räiskyneet vai eivät.

Myös ilmastotieteessä on tarpeen ymmärtää pisaroiden ja pintojen välistä käyttäytymistä. Uusi teoria voi kehittäjänsä mukaan selittää pilvien muodostumista ja sitä, miten hiilidioksidia päätyy meriin sateen mukana.

Pisaratutkimuksen julkaisi Physical Review Letters.