Satavuotiailla ei ole sen terveemmät elämäntavat kuin muillakaan.

Amerikkalaistutkimus vihjaa, että pitkän iän salaisuus on pääosin geeneissä. Satavuotiaaksi eläneiden keskuudessa esimerkiksi tupakointi oli ihan yhtä yleistä kuin keskivertoväestön keskuudessa eikä vähäkalorinen tai -suolainen ruokavalio sen suositumpaa kuin muillakaan.

Albert Einstein College of Medicinen tutkijat haastattelivat 477 itsenäisesti asuvaa aškenasijuutalaista, jotka olivat iältään 95-112 -vuotiaita. Heiltä kysyttiin elämäntavoista 70-vuotiaana, iässä, jonka ajatellaan kuvastavan koko aikuiselämän elämäntapoja keskimäärin.

Kysymykset koskivat muun muassa tupakointia, alkoholinkäyttöä, pituutta ja painoa, ruokavaliota ja fyysistä aktiivisuutta. Kun vastauksia verrattiin väestöön keskimäärin, huomattiin, ettei niissä ollut eroa: pitkän elämän saavuttaneet eivät keskimäärin olleet eläneet sen terveemmin kuin muutkaan.

Tutkijat ovat jo aiemmin löytäneet pitkäikäisiltä geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat joihinkin fysiologisiin prosesseihin. Eräs niistä tuottaa runsaasti niin sanottua hyvää kolesterolia eli suojaa pahan kolesterolin haittavaikutuksilta. Nyt saatu tutkimustulos vihjaa, että pitkäikäisyyden taustalla on muitakin geenejä, jotka suojaavat ihmisiä haitallisia ympäristötekijöitä vastaan.

Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia suojaavia geenejä. Aškenasijuutalaiset ovat tutkimukselle hedelmällinen kohderyhmä, koska heidän geeniperimänsä on hyvin yhtenäinen.

Tutkijat muistuttavat, että tulos ei tarkoita terveiden elämäntapojen olevan vailla merkitystä. Valtaväestön on syytä noudattaa suosituksia – ainakin, jos ei satu kuulumaan poikkeuksellisen pitkäikäiseen sukuun. 

Tutkimuksen julkaisi Journal of American Geriatrics Society.