Astronautti Sunita Williams avaruuskävelyllä Kansainvälisellä avaruusasemalla vuonna 2006.
Astronautti Sunita Williams avaruuskävelyllä Kansainvälisellä avaruusasemalla vuonna 2006.

Astronauteilla havaitut muutokset saattavat rajoittaa avaruusmatkojen pituutta. 

Pitkiä aikoja avaruudessa viettäneillä astronauteilla on havaittu poikkeavuuksia silmien ja aivojen alueilla, paljastaa Radiology-lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkimuskohteena oli 27 astronauttia, jotka olivat viettäneet painottomuudessa keskimäärin 108 päivää joko sukkulalennolla tai Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Astronauttien silmiä ja aivoja tutkittiin MRI-magneettikuvauslaitteella. Niissä havaittiin samankaltaisia poikkeavuuksia kuin potilailla, joilla on tuntemattomasta syystä kohonnut kallonsisäinen verenpaine.

Oireina havaittiin muun muassa silmämunan takaosan litistymistä, näköhermon pullistumista sekä muutoksia aivolisäkkeessä ja sen yhteyksissä aivoihin. Aivolisäke erittää ja säilöö monia hormoneja, jotka säätelevät lukuisia kehon toimintoja.

"Kallonsisäisen verenpaineen kohoaminen voi olla riskitekijä, ja mahdollinen rajoite avaruuslentojen pituudelle", kertoo tutkimusryhmää johtanut professori Larry A. Kramer Teksasin lääketieteellisestä yliopistosta.

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA kertoi havainneensa jonkinlaisia näköaistin muutoksia astronauteillaan pitkillä avaruusmatkoilla, mutta ei tiennyt mistä ne ovat peräisin. Havaitut oireet eivät vaikuttaneet astronauttien toimintakykyyn.

NASA on nyt lisännyt näkömuutokset listalleen avaruusmatkojen inhimillisistä riskitekijöistä ja tarkkailee asiaa tarkemmin jatkossa.