Pitkää päivää tekevälle ei ehkä jää aikaa liikkua. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS
Pitkää päivää tekevälle ei ehkä jää aikaa liikkua. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Ylipainon riski kasvaa sitä mukaa kun viikon työtunnit lisääntyvät.

Normaalipainoisten todennäköisyys lihoa kasvaa, kun he tekevät pitkää työpäivää. Tämä selvisi, kun suomalaiset tutkijat analysoivat lukuisia kansainvälisiä aineistoja.

Ylipainon todennäköisyys lisääntyy suorassa suhteessa viikkotyötuntien määrään: mitä pidempään ihminen työskentelee, sitä suurempi riski hänellä on lihoa.

Tutkijat jakoivat aineiston yli 120 000 ihmistä ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon he työskentelivät.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Osa-aikatyön ryhmä jäi alle 35 tuntiin viikossa, toinen ryhmä teki töitä 35–40 tuntia, kolmas 41–48 tuntia, neljäs 49–54 ja eniten ahkeroiva ryhmä ainakin 55 tuntia viikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Painoindeksin vaihtumista normaalista ylipainoon seurattiin keskimäärin neljä vuotta.

Pisintä työaikaa tekevät päätyivät 17 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisiksi kuin normaalia työaikaa noudattavat. Osa-aikatyö suojasi liikakiloilta.

”Yhteys ei ollut kovin dramaattinen”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Marianna Virtanen.

Tuloista vahvistaa kuitenkin havaittu annosvaste eli se, että lihominen lisääntyy suoraan työajan lisääntyessä.

Tutkijat eivät selvittäneet, miksi pitkät työpäivät lihottavat. Voi olla, että niitä tekevillä ei ole vain aikaa huolehtia itsestään.

”Jos tekee intensiivistä työtä ja on pitkiä päiviä töissä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää vähemmälle huomiolle. Liikkuminen voi vähentyä ja ruokavalio olla epäterveellinen”, Virtanen sanoo.

Pitkät työpäivät voivat olla eräänlainen elämäntapa, jossa työ vie mennessään. Tähän elämäntapaan liittyy vähäinen liikunta, koska sille ei löydy aikaa.

Ylenmääräinen työnteko lihotti kaikissa ammattiryhmissä ja sosioekonomisissa ryhmissä samalla tavalla. Sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa.

Virtasen mukaan pitkää päivää paahtavissa on erilaisia ihmisryhmiä. Yksi ovat korkeassa asemassa olevat, työorientoituneet ja kilpailuhenkiset miehet. He erottuivat brittiläisiä virkamiehiä käsittelevässä Whitehall-tutkimuksessa.

”Heillä on vähän aggressiivinen persoonallisuus, ja he haluavat­ saavuttaa paljon. Heillä on stressiä, ja he saavat paljon vähemmän yöunta”, Virtanen kuvaa.

Heillä ei ole tunteja vuorokaudessa painonhallintaan.

”Vaikka työ olisi kuinka kivaa psyykkiseltä kannalta, se voi olla istumatyötä ja paikallaan oloa.”

Matalassa ammattiasemassa työtunteja voi kertyä, koska pitää tehdä kahta työtä pienen palkan takia.

”Ylemmissä toimihenkilöissä työ palkitsee. He saavat etenemismahdollisuuksia ja parempaa palkkaa, kun panostavat työhön. Työntekijätasolla pitkien päivien tekeminen voi olla enemmän taloudellisen pakon sanelemaa.”

Voisi kuvitella, että ruumiillinen työ estää kiloja karttumasta. Tällaista suojaa ei näkynyt.

”Ruumiillisen työn tekijöiden ruokailutottumukset voivat olla erilaiset ja kumota liikkuvan työn vaikutuksen. Raskas ruumiillinen työ on ylipäätään vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä. Tehdastyökään ei ole useinkaan kovin rankkaa.”

Tutkimuksen tulokset käyvät yksiin sen kanssa, että pitkillä työpäivillä on yhteys sydämen ja verisuonten kuntoon ja kakkostyypin diabetekseen.

Tutkimuksen julkaisi International Journal of Obesity.

Vierailija

Tuolla perusteella työttömien pitäisi olla langanlaihoja. Usein kuitenkin ovat lihavia.

"Pisintä työaikaa tekevät päätyivät 17 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisiksi kuin normaalia työaikaa noudattavat. Osa-aikatyö suojasi liikakiloilta."

17% suurempi todennäköosyys ei nyt niin hirveä ole. Toki pienemmät unet, liikunnan puute ja pikaruoka vaikuttaa, kun aikaa ei vain ole.

Olis mielenkiintoista tietää ovatko työttömät vielä lihavampia. Varsin usein ovat lihavia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla