Ariane 5 laukaisualustallaan. Kuva: ESA - S. Corvaja
Ariane 5 laukaisualustallaan. Kuva: ESA - S. Corvaja

Euroopan avaruusjärjestön Planck- ja Herschel-satelliitit lähtivät matkaan Ariane 5-kantoraketilla torstaina klo 16.12 Suomen aikaa. Laukaisu sujui suunnitelmien mukaan.

Euroopan avaruusjärjestön Planck- ja Herschel-satelliitit laukaistiin avaruuteen Ariane 5-kantoraketilla torstaina klo 16.12 Suomen aikaa. Laukaisu sujui suunnitelmien mukaan Ranskan Guyanassa sijaitsevasta Kouroun avaruuskeskuksesta.

Kaksikon tiet eroavat pian laukaisun jälkeen. Ne suuntaavat itsenäisesti omille kiertoradoilleen noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä sijaitsevaan toiseen Lagrangen pisteeseen, joka on painovoiman kannalta vakaa havaintopaikka. Mittauksensa ne päässevät aloittamaan loppukesästä.

Planckia ja Herscheliä pidetään vuosikymmenen tärkeimpinä satelliittihankkeina. Niiden on tarkoitus toimia noin kolmen vuoden ajan, mutta mittaustulosten käsittely työllistää kosmologeja ja tähtitieteilijöitä vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Planck mittaa ennätystarkkaan kosmisen taustasäteilyn eli alkuräjähdyksen jälkihehkun lämpötilaa ja polarisaatiota. Siltä odotetaan entistä luotettavampia vastauksia moniin maailmankaikkeuden alkua ja rakennetta koskeviin kysymyksiin, kuten inflaation eli maailmankaikkeuden alkuröyhtäisyn yksityiskohtiin.

Herschel puolestaan on maailman suurin avaruuskaukoputki 3,5 metrin läpimittaisella peilillään. Se havainnoi infrapuna-aaltoja ja lyhyitä radioaaltoja. Näitä taajuuksia ei ole aiemmin kartoitettu. Herschel näkee syvälle galaksien keskustoihin ja sen odotetaan löytävän tähtien synnyinkehtoja ja tarkentavan käsitystämme galaksien kehityksestä.

Molempien satelliittien mukana on suomalaista huippuosaamista. Yksi Planckin mittalaitteista, äärimmäisen herkkä radiovastaanotin on VTT:n ja TKK:n MilliLabin ja DA-Design Oy:n taidonnäyte. Lisäksi satelliitissa pyörii Metsähovin tutkijoiden koodaama datankäsittelyohjelmisto.

Herschelin maailman vaativimmaksi luonnehditun jättipeilin hionnasta vastasi suomalainen Opteon Oy. Havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä absoluuttista nollapistettä ylläpitävä tekniikka on puolestaan Patrian käsialaa. Molempien satelliittien toimintojen ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Space Systems Finland Oy:n ohjelmisto.

Suomalaistutkijat ovat osallistuneet monilla muillakin tavoilla hankkeen suunnitteluun ja pääsevät myös hyödyntämään satelliittien mittaustuloksia.

Lue lisää Planckin ja Herschelin tavoitteista Tiede-lehden 4/ 2009 artikkelista Kahden keikka alkaa kohta.

Lue myös Syksy Räsäsen blogipostaus Ylös tulenpyörteessä.