Linnunradan hiilipitoisilla alueilla saattaa muodostua planeettoja, joiden sisus koostuu timanttikerroksista. Osa tunnetuista eksoplaneetoistakin voisi olla tällaisia.
”Hiiliplaneetat voisivat muodostua samaan tapaan kuin osa oman aurinkokuntamme mete...

Linnunradan hiilipitoisilla alueilla saattaa muodostua planeettoja, joiden sisus koostuu timanttikerroksista. Osa tunnetuista eksoplaneetoistakin voisi olla tällaisia.

”Hiiliplaneetat voisivat muodostua samaan tapaan kuin osa oman aurinkokuntamme meteoriiteistä, nimittäin ns. hiilikondriitit”, selittää Marc Kucher SpaceRef.comin tiedotteessa. ”Näissä meteoriiteissä on paljon hiiliyhdisteitä ja jopa silloin tällöin pikkuriikkisiä timantteja.”

Planeetat syntyvät tähteä ympäröivässä protoplaneetaarisessa kiekossa. Maapallo on silikaatteja, kiveä ja metalleja. Hiiltä siinä on hyvin vähän. Hiili ei ollutkaan kovin yleistä kiekossa, josta aurinkokunta muodostui, mutta jossakin kohtaa protoplaneetaarissa kiekkoakin on ollut hiiltä. Siitä kertovat juuri hiilikondriitit.

Jos Auringon protoplanetaarisessa kiekossa olisi ollut runsaasti hiiltä ja vähän happea, siitä olisi voinut tiivistyä hiiliyhdisteitä, kuten karbideja ja grafiittia. Yhdisteistä olisi puolestaan kertynyt planeettoja. Grafiitti muuttuisi korkeassa paineessa, joka muodostuvan planeetan sisällä on, timanttikerroksiksi. Kerrokset voisivat olla kilometrien paksuisia.

Aurinkokunnassa ei ole hiiliplaneettoja, mutta muualla saattaa olla. Osa lähellä tähteään kiertävistä keskikokoisista eksoplaneetoistakin voisi olla hiiliplaneettoja. Esimerkiksi Neptunuksen kokoiset hiiliplaneetat selviäisivät hyvin tähtensä kuumuudessa.

“Ei ole mitään syytä ajatella, että muita tähtiä kiertävät eksoplaneetat olisivat samanlaisia kuin aurinkokunnan planeetat”, sanoo Kucher, joka on työssä Princetonin yliopistossa. ”Vaihtoehtojen määrä on hämmästyttävä.”